» Viestit puoliväliriiheen 2025

Viestit puoliväliriiheen 2025

Kasvu syntyy osaamisesta ja luovuudesta

Sivistysalan tavoitteena on, että Suomi on parhaiten koulutettujen ihmisten hyvinvoiva, avoin ja vetovoimainen maa, jossa osaamisella ja luovuudella tehdään parempaa maailmaa.

Osaaminen on pienen kansakunnan pääoma. Työelämä vaatii yhä monipuolisempaa ja laajempaa osaamista. Kun työikäisen väestön osuus vähenee, meidän pitää kaikkien osata vähän enemmän. Siksi Suomen on nostettava sekä koulutuksen että osaamisen tasoa. Luovuutta edustavat tiede ja tutkimus sekä taide ja kulttuuri, joissa synnytetään uutta tietoa ja merkityksiä.

Varaa säästöihin koulutuksesta, tutkimuksesta ja sivistyksestä ei ole. Koulutuksen pitää olla valtiovallan erityissuojeluksessa.

SIVISTYNYT YHTEISKUNTA KESTÄÄ KRIISIT

Sivistys ja kaikkien hyvä koulutus antavat vankan pohjan demokratialle. Hybridivaikuttamisella ei järkytetä sivistynyttä yhteiskuntaa. Suomi pärjää myös kriiseissä ja muutoksissa osaamisen, tieteen ja kulttuurin kivijalan varassa. Kriittisen ajattelun taito sekä tietoon pohjautuva päätöksenteko korostuvat poikkeusaikoina. Taide, kulttuuri ja luovat alat lisäävät hyvinvointia sekä vahvistavat henkistä kestävyyttä.

Koulutus- ja osaamistaso ylös!

Suomen koulutustaso on jäänyt OECD-keskiarvon alapuolelle. Tavoite koulutustason nostamisesta on karkaamassa. Heikkenevät oppimistulokset näkyvät puutteellisina valmiuksina koulutuksessa ja työelämässä. Tarvitsemme toimia, ei vain puhetta.

Korkeakouluille pitää antaa oikeus periä maksu toisesta samantasoisesta tutkinnosta. Korkeakouluissa on yli 51 000 aloituspaikkaa joka vuosi, mutta vain 9 100 eli alle kolmannes kevään uusista ylioppilaista pääsee syksyllä jatkamaan opintojaan. Korkeakoulupaikoista 7 100 menee henkilöille, joilla on jo aiempi samantasoinen tutkinto. Korkeakoulut päättäisivät itse, millä koulutusaloilla maksuja käytettäisiin. Lue lisää tavoitteestamme.
Avoimen korkeakoulun maksukattosääntely on purettava. Nyt avoimia opintoja ei kannata tarjota kalliimmilla koulutusaloilla, koska kustannuksia ei saada katettua maksuilla. Maksukaton poistaminen kokonaan lisäisi koulutustarjontaa.
Oppimistulosten nostoon ja koulutuksen resursointiin tarvitaan monivuotinen ohjelma, johon kaikki puolueet sitoutuvat. Oppimistulokset eivät päivittelemällä parane, vaan tarvitaan toimia normien purkamiseksi, opettajien jatko- ja täydennyskouluttamiseksi ja investointeja sivistykseen.
Kun koulutustasoa nostetaan ja TKI-toiminnan määrä lisääntyy, myös korkeakoulujen kapasiteettia (mm. opiskelijapaikat, henkilöstö, tilat ja laitteet) on kasvatettava.

JATKUVA OPPIMINEN MUUTOSTEN KESKELLÄ

Aikuisten työelämän aikainen oppiminen on joutunut suuriin muutoksiin, joita kukaan ei ole suunnitellut kokonaisuutena: aikuiskoulutustuki loppuu, aikuisten ammatilliseen koulutukseen on tehty supistuksia, korkeakoulut keskittyvät enemmän ensikertalaisiin ja vapaan sivistystyön määrärahoja on leikattu.

Aikuiskoulutustuen päättymisen vuoksi on välttämätöntä, että valtiovalta rahoittaa sivistysalan jatko- ja täydennyskoulutusta. Sivistysalalla hoidetaan julkisia tehtäviä, joita koskevat lakisääteiset kelpoisuusvaatimukset. Ei ole oikeudenmukaista, että maksuvastuu vaatimusten täyttämisestä jää alan toimijoille.

Aikuisten koulutuspalveluiden tulee olla helposti saatavilla ja vastata työelämän tarpeisiin. Tämä edellyttää yhteistyön tiivistämistä (koulutusorganisaatiot, työelämä, TE-palvelut). Tähän tarvitaan valtiolta johtajuutta.

Hallituksen on arvioitava työllisyysalueiden hankintamenettelyjen toimivuutta ja puolueettomuutta. Yksityisten koulutuksen järjestäjien asema ei saa olla kunnallisia heikompi. Henkilöstön pätevyys on otettava huomioon kilpailutuksissa.

Avoin, kansainvälinen ja suvaitsevainen Suomi

Kotoutumispalvelut siirtyivät kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta. Koulutus on keskeinen osa kotoutumista.

Sivista kannattaa kotoutumiskoulutuksen kokoamista opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen. Tämä varmistaisi kotoutumiskoulutuksen laadun ja toimivuuden osana suomalaista koulutusjärjestelmää.
Kotoutumiskoulutuksen järjestäminen on tärkeä osa toimintaa kansanopistoissa, kansalaisopistoissa, kesäyliopistoissa ja opintokeskuksissa. Vapaan sivistystyön laissa on säilytettävä oppilaitosten kotoutumiskoulutustehtävä.
Sivistysala rakentaa ja puolustaa avointa, kansainvälistä ja suvaitsevaista Suomea. Maahantuloon, oleskeluun ja kansalaisuuden saantiin ei pidä tehdä enää tiukennuksia, sillä tarvitsemme ulkomailta tulevia töihin, opiskelemaan, opettamaan ja tutkimaan.

UKRAINALAISTEN KIELIKOULUTUKSEN RAHAT LOPPUVAT TAAS KESKEN

Ukrainalaisten kielikoulutukseen on varattava riittävä rahoitus. Ukrainalaisten koulutus on ollut hallituskauden alusta asti alibudjetoitua. Rahoitusvajetta on paikattu tulevien vuosien määrärahoilla sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten omasta taseesta. Hallituksen pitää varata valtion budjettiin riittävät määrärahat kattamaan koulutusten kustannukset.

Sivistan muut ehdotukset hallitukselle

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta myös korkeakoulujen omaan tutkimukseen

Suomi on lisäämässä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta merkittävästi vuosina 2024–2030. Tavoitteena on yhteiskunnan uudistuminen ja talouden kasvu, ja tätä tavoitellaan erityisesti yritysten ja korkeakoulujen yhteistyöllä.

Yhteistyörahoitusten lisäksi T&K-rahoitusta pitää suunnata edistämään korkeakoulujen omien profiilien ja strategian mukaista tutkimusta ja yhteistyötä. Pitkäjänteinen perustutkimus tuottaa hedelmää kaupallisina innovaatioina myöhemmin.
Korkeakoulujen T&K-rahoituksen jakamiseksi voitaisiin hyödyntää valmiita korkeakoulujen rahoitusmallien T&K-indikaattoreita.

Kasvua luovilta aloilta!

Suomi tavoittelee talouden kestävää kasvua. Tämä edellyttää aineettoman arvon ja palveluiden parempaa hyödyntämistä. Kulttuuri- ja luovat alat ovat merkittäviä aineettoman arvon luojia.

Suomen tulee kehittää luovien alojen kasvuympäristöä investoimalla kulttuuri- ja palvelualoihin: rahoitetaan alojen tutkimusta ja järjestelmällistä kehittämistä sekä OKM:n että TEMin välineillä, tavoitteena korkea laatu ja kansainvälistyminen.
Taiteen, kulttuurin ja luovien alojen järjestelmällinen, kansainvälinen edistäminen tulisi antaa tehtäväksi sopivalle julkishallinnon organisaatiolle tai virastolle.

Varhaiskasvatuksen palvelusetelin arvosta tarvitaan laki

Varhaiskasvatuksen tarvitaan laki palveluseteleistä. Entinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelilaki on johtanut kuntien hajanaisiin käytäntöihin. Palvelusetelien arvot ovat jääneet kohtuuttoman alhaisiksi verrattuna kunnallisten päiväkotipaikkojen kustannuksiin. Uudessa laissa on säädettävä varhaiskasvatuksen palvelusetelin arvon määräytymisestä nykyistä tarkemmin:

Arvon on oltava kohtuullinen suhteessa kunnan oman tuotannon kustannuksiin (joita on seurattava julkisesti)
Ikään ja tuen tarpeeseen perustuvat korotukset on tehtävä vastaavasti kuin kunnallisessa päiväkodissa
Indeksikorotukset on tehtävä vuosittain.