• Perheillä on oltava mahdollisuus valita lapselleen parhaiten sopiva päiväkoti. Yksityinen varhaiskasvatus tuo lisää monipuolisia ja laadukkaita vaihtoehtoja.

• Yksityinen varhaiskasvatus on kunnalle kestävän talouden kumppani. Toimiva yhteistyö edellyttää kunnilta pitkäjänteistä sitoutumista ja toimintaedellytysten varmistamista. 

• • Palveluseteliä käytettäessä arvon on oltava kohtuullinen suhteessa siihen, mitä vastaava palvelu maksaa kunnan omana tuotantona. Vastuullinen päätöksenteko edellyttää, että päättäjillä on tieto kunnan oman tuotannon kustannuksista. 

• Tukea tarvitsevien lasten tulee olla yhdenvertaisessa asemassa riippumatta varhaiskasvatuksen toimintamuodosta – kunnan on järjestettävä tukea tai varmistettava resurssit siihen päiväkotiin, jossa lapsi on.  

Yksityinen varhaiskasvatus

Varhaiskasvatusta tuottavat Suomessa kuntien lisäksi yksityiset elinkeinonharjoittajat sekä yritys- ja yhdistysmuotoiset palveluntarjoajat. Yksityistä ja kunnallista varhaiskasvatusta säätelevät samat lait ja valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Kunnilla on velvollisuus valvoa kaikkien alueensa päiväkotien toimintaa. 

• • Suomessa on 1 134 yksityistä varhaiskasvatuksen palveluntuottajaa.
  • Varhaiskasvatukseen osallistuvista reilusta 230 000 lapsesta joka viides käy yksityistä päiväkotia.
  • Yksityinen varhaiskasvatus työllistää Suomessa vajaat 10 000 henkilöä.
  • Monilla yksityisillä päiväkodeilla on erilaisia esimerkiksi pedagogisia, luontoon tai taiteeseen liittyviä painotuksia

• Väestönkehitys haastaa päättäjiä jokaisessa kunnassa. Kouluverkosta päätettäessä kannattaa hakea ratkaisuja yhteistyöstä: etäopetuksen kehittämisestä, kumppanuuksista eri koulutusmuotojen kanssa sekä muiden kuin kunnallisten koulujen merkityksen tunnistamisesta.  
• Paikallisen päätöksenteon merkitys on keskeinen laadukkaan yleissivistävän koulutuksen järjestämisessä. Järjestäjillä tulee jatkossakin olla pedagoginen vapaus päättää esimerkiksi opetusryhmien muodostamisesta. 
• Sivistysalan ammattilaiset tekevät kouluissa parhaansa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kouluihin ei pidä tuoda uusia toimintaa kangistavia käytäntöjä. 

Peruskoulut ja lukiot 

Yksityiset peruskoulut ja lukiot toteuttavat Suomessa käytännössä samaa tehtävää kuin kunnalliset, mutta niiden järjestäjänä toimii kunnan sijaan yhdistys, yritys, säätiö tai yliopisto. Jos oppilas käy muuta koulua kuin kotikuntansa peruskoulua, opetuksen rahoitus maksetaan kotikuntakorvauksena.  Suomen yksityiset koulut eivät saa järjestää opetusta taloudellisen voiton tavoittelemiseksi eivätkä ne voi pääsääntöisesti kerätä koulumaksuja.

• Suomessa on noin 410 koulutuksen järjestäjällä yhteensä reilut 2 000 peruskoulua. Lukiokoulutuksen järjestäjiä on noin 270, joilla on noin 330 lukiota.

• Yksityisiä perusopetuksen järjestäjiä on reilut 100. Näistä reilut 30 on vapaan sivistystyön toimijoita. Lukiokoulutuksen järjestäjistä reilut 40 on yksityisiä.

• Perusopetukseen osallistuu vuositasolla noin 550 000 koululaista. Neljäsosa koululaisista saa tehostettua (noin 15 %) tai erityistä (reilut 10 %) tukea. Koulun aloittavan ja päättävän ikäluokan koko on noin 60 000 – jatkossa pienentyen. Suomessa on noin 23 000 lasta, jotka käyvät muuta kuin kunnallista peruskoulua.

• Lukiokoulutuksessa on vuositasolla vajaat 120 000 opiskelijaa. Lukiokoulutuksen aloittaa noin 38 000 opiskelijaa vuosittain. Ylioppilastutkinnon suorittaa vuodessa reilut 30 000 ylioppilasta.

• Kulttuuri on elinkeino, joka vahvistaa kunnan elinvoimaa ja imagoa sekä kuntalaisten hyvinvointia, toimintakykyä ja luovuutta. 

• Yksityiset taiteen ja kulttuurin organisaatiot sekä taiteen ammattilaiset tuovat väriä ja eloa kuntaan. Ne ovat kunnan identiteetin ja yhteishengen luojia.  

• Kulttuurialan yrittämisen edellytysten, kulttuuripalveluiden ja sivistystoimijoiden yhteistyön kehittämiseen kannattaa panostaa. 

• Taiteen perusopetus tuo harrastamisen mahdollisuuksia lapsista aikuisiin sekä polun tavoitteelliseen opiskeluun, jopa ammattiin. 

• Kaikille lapsille ja nuorille kuuluu oikeus kokea kulttuuria ja tehdä taidetta. Kunnan kulttuurikasvatussuunnitelma on tähän hyvä työkalu, kun siinä yhdistetään lasten ja nuorten taidekasvatusta ja -opetusta tarjoavat toimijat.  

Taidekasvatus ja taidealojen koulutus 

Taiteen perusopetus on koulun ulkopuolista pääosin lapsille ja nuorille tarkoitettua taidekasvatusta. Taiteen perusopetusta antavat musiikkioppilaitokset, kuvataidekoulut, tanssioppilaitokset, käsityökoulut ja vapaan sivistystyön oppilaitokset.  Tarjolla on 9 taiteenalan opetusta: arkkitehtuuri, kuvataide, käsityö, mediataiteet, musiikki, sana-, sirkus-, tanssi- ja teatteritaide.

• Taiteen perusopetusta järjestävät niin kunnalliset kuin yksityiset tahot.

• Suomessa on 424 taiteen perusopetusta antavaa oppilaitosta, joista 120 saa valtionrahoitusta. Valtion tukemista reilu 70 on yksityismuotoisia. 

• Taiteen perusopetusta on tarjolla 260 kunnassa.  

• Taiteen perusopetuksessa opiskelee vuositasolla reilut 120 000 opiskelijaa.  

• Ammatillinen oppilaitos auttaa kunnan yrityksiä osaavan työvoiman kouluttamisessa, paikallisen yhteistyön kehittämisessä ja yritysten kasvussa. 
  
• Yksityinen toimintamuoto takaa rahoituksen vaikuttavuuden ja laadukkaan yhteistyön työelämän kanssa. Toiminta on virtaviivaista ja selkeää, mikä kasvattaa mahdollisuuksia ratkaista kunnan pulmia.  

• Yksityisten ammatillisten oppilaitosten työelämäpalveluiden ja muiden koulutusten hyödyntäminen on usein kunnan etu: kun kaikilla toimijoilla on kilpailutuksessa mahdollisuus tarjota koulutuksia, toiminta on tehokkaampaa ja kustannukset pysyvät kurissa.  

Ammatillinen koulutus 

Ammatillista koulutusta järjestävät niin kuntataustaiset kuin yksityiset oppilaitokset.  Osa vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen oppilaitoksista tarjoaa myös ammatillista koulutusta. Yksityiset ammatilliset oppilaitokset tuottavat Suomen kasvun kannalta olennaista työelämälähtöistä koulutusta ja vastaavat monien alojen koulutustarjonnasta alueittain ja valtakunnallisesti. 

• Ammatillista tutkintokoulutusta järjestää reilut 130 koulutuksen järjestäjää. Näistä 90 on yksityisiä.

• Tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskelee vuositasolla vajaat 340 000 opiskelijaa, joista reilu puolet on iältään 15–24-vuotiaita ja vajaa puolet yli 24-vuotiaita. Ammatillisen tutkinnon suorittaa yhteensä vajaat 70 000 opiskelijaa vuodessa. 
• Suoritetuista tutkinnoista noin neljännes on ammattitutkintoja ja reilu 10 % erikoisammattitutkintoja. Loput ovat perustutkintoja.
• Noin 13 % opiskelijoista suorittaa tutkinnon osaa tai osia.

• Vapaa sivistystyö tarjoaa kuntalaisille monipuolisesti tavoitteellisia opintoja, harrastuksia ja palveluja. Vapaassa sivistystyössä ylläpidetään ihmisten toimintakykyä ja sosiaalisia suhteita. 
  
• Kotoutumisen siirtyessä kuntien vastuulle vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on hyvät edellytykset toteuttaa tehtävää ja auttaa kotoutumisen onnistumisessa lähipalveluna.  

• • Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa on ammattitaitoiset opettajat, tavoitteelliset opetussuunnitelmat sekä valmiina pedagogiset tilat ja laitteet. 

Vapaa sivistystyö 

Vapaan sivistystyön koulutusta tarjoavat kansalaisopistot, kansanopistot, työväenopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset (urheiluopistot) ja kesäyliopistot.  Koulutus ei ole tutkintotavoitteista, mutta osa vapaan sivistystyön oppilaitoksista järjestää lisäksi perusopetusta, lukiokoulutusta, ammatillista koulutusta ja taiteen perusopetusta.

• Reilut 250 vapaan sivistystyön toimijaa saa valtionrahoitusta. Näistä noin 120 on yksityismuotoisia.

• Vapaan sivistystyön koulutuksiin osallistuu vuositasolla yli miljoona suomalaista. 

• Korkeakouluilla on iso merkitys kunnan elinvoimalle ja profiilille. Kunnan ja korkeakoulun sulava yhteistyö luo vetovoimaa esimerkiksi alueen osaajapulan ratkaisemiseksi ja uusien asukkaiden houkuttelemiseksi.
  
• Korkeakoulujen ihmiset tuovat alueelleen osaamista, uusia ideoita ja kansainvälisyyttä. He tarvitsevat kuitenkin myös palveluita.
  
  • Kansainväliset perheelliset opiskelijat sekä opetus- ja tutkimushenkilöstö tarvitsevat monikielisiä ja joustavia palveluja.
  • Myös opiskelija-asuminen ja ketterä kaavoitus tulee ottaa huomioon.
• Autonomiset korkeakoulut päättävät itse strategiastaan ja toimivat sen puitteissa.
• Hyödyntämällä päätöksenteossa tutkittua tietoa kunnalla on parhaat mahdollisuudet kehittyä. 

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut 

Suomessa toimii 13 yliopistoa ja 22 ammattikorkeakoulua. Yliopistot ovat julkisoikeudellisia laitoksia ja ammattikorkeakoulut osakeyhtiöitä. Tämä tarkoittaa, että yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on Suomessa laaja autonomia ja ne päättävät itse sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista.   

Ammattikorkeakoulut ovat pääsääntöisesti monialaisia ja alueellisia korkeakouluja, joiden toiminnassa korostuu yhteys työelämään ja alueelliseen kehittämiseen. 

Yliopistojen perustehtävänä on harjoittaa tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa ylintä opetusta.

• Yliopistoissa opiskelee noin 170 000 tutkinto-opiskelijaa vuositasolla. Vuodessa suoritetaan yli 30 000 yliopistotutkintoa. 

• Ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelee noin 150 000 opiskelijaa ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa reilut 20 000 opiskelijaa vuodessa. Vuodessa suoritetaan yli 30 000 ammattikorkeakoulututkintoa. 

• Korkeakouluissa tehdään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa reilulla 2 miljardilla eurolla.