Viestit kehysriiheen 2026

Kasvu syntyy osaamisesta ja luovuudesta

Sivistysalan tavoitteena on, että Suomi on parhaiten koulutettujen ihmisten hyvinvoiva, avoin ja vetovoimainen maa, jossa osaamisella ja luovuudella tehdään parempaa maailmaa. Talouden kasvu syntyy osaavien ja luovien ihmisten työstä. 

Osaaminen on pienen kansakunnan pääoma. Työelämä vaatii yhä monipuolisempaa ja laajempaa osaamista. Siksi Suomen on nostettava sekä koulutuksen että osaamisen tasoa. Luovuutta edustavat tiede ja tutkimus sekä taide ja kulttuuri, jotka synnyttävät uutta tietoa ja hyvinvointia. 

• Koulutus ja osaaminen sekä uutta luova tutkimus ovat ratkaisevia talouskasvun, 
  yritysten kilpailukyvyn ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Koulutuksesta ja tutkimuksesta ei ole varaa leikata, kun uusia säästökohteita etsitään. Indeksikorotusten on toteuduttava täysimääräisesti. 

 

Koulutus- ja osaamistaso ylös! 

Suomen nuorten aikuisten koulutustaso on jäänyt OECD-keskiarvon alapuolelle, ja tavoite koulutustason nostamisesta on karannut käsistä. Heikkenevät oppimistulokset näkyvät puutteellisina valmiuksina koulutuksessa ja työelämässä. Samalla nuorten tulevaisuususko osoittaa heikkenemisen merkkejä. Iso osa nuorista haluaisi suorittaa korkeakoulututkinnon. Näihin tulevaisuuden toiveisiin pitää pystyä vastaamaan paremmin kuin tällä hetkellä. 

• Jotta yhä useampi nuori pääsisi opiskelemaan nopeammin, koulutuspaikkojen kasautumista samoille henkilöille on purettava. Joka vuosi aloituspaikoista 7 100 menee henkilöille, joilla on jo aiempi samantasoinen tutkinto. Luku on suuri, sillä kevään ylioppilaista syksyllä aloittaa korkeakouluopinnot noin 10 000 eli vain yksi kolmesta. Suomen on tehtävä ratkaisut, joilla varmistamme, että verovaroin kustannetut aloituspaikat kohdistuvat ensisijaisesti nuorille, joilla ei ole korkeakoulututkintoa.  

• Avoimen korkeakoulun maksukattosääntely on purettava. Nyt avoimia opintoja ei kannata tarjota kalliimmilla koulutusaloilla, koska kustannuksia ei saada katettua maksuilla. Maksukaton poistaminen kokonaan lisäisi koulutustarjontaa.  

• Kun lasten määrä vähenee, pidetään peruskoulun rahoituksen loppusumma entisellä tasolla. Näin rahoitus oppijaa kohti kasvaa. Oppimistulokset eivät päivittelemällä parane, vaan tarvitaan toimia normien purkamiseksi, opettajien jatko- ja täydennyskouluttamiseksi ja investointeja sivistykseen.  

• Kun koulutustasoa nostetaan ja TKI-toiminnan määrä lisääntyy, myös korkeakoulujen kapasiteettia (mm. opiskelijapaikat, henkilöstö, tilat ja laitteet) on kasvatettava. 

 

Laadukasta kotoutumiskoulutusta ei saa romuttaa 

Onnistunut kotoutuminen on sekä maahanmuuttajan että yhteiskunnan etu. Koulutus on keskeinen osa kotoutumista. Sivistysala rakentaa ja puolustaa avointa, kansainvälistä ja suvaitsevaista Suomea. 

Hallitus valmistelee parhaillaan uudistusta, joka uhkaa kotoutumiskoulutuksen laatua, jatkuvuutta ja alueellista saatavuutta. Esityksessä vapaan sivistystyön (mm. opistot ja kesäyliopistot) kielikoulutus ja sen rahoitusmalli purettaisiin.  

• Kotoutumiskoulutuksen järjestäminen on tärkeä osa kansanopistojen, kansalaisopistojen, kesäyliopistojen ja opintokeskusten toimintaa.  

• • Luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen maahanmuuttajille tulee säilyä osana vapaan sivistystyön oppilaitosten opetusta. 

• • Vapaan sivistystyön laissa on säilytettävä kotoutumiskoulutuksen rahoitusta koskeva pykälä. Myös osa tähän tarkoitukseen kohdennetusta rahoituksesta on turvattava. 

• Mahdollisuus opiskella vapaan sivistystyön kieli- ja yhteiskuntakoulutuksissa kotoutumisaikana omaehtoisena koulutuksena eli kotoutumistuella on tärkeä kielitaidon ja yhteiskuntavalmiuksien kehittämisen kannalta. 

• Omaehtoisina opintoina tuettavan aikuisten perusopetuksen ehdotetusta ikärajasta (30 vuotta) on luovuttava. Aikuisten perusopetus ei ole vain kotoutumiskoulutusta, vaan sillä on laajempi tehtävä osana koulutusjärjestelmää. 

• Kotoutumiskoulutusta ei pidä kehittää kapeasti työvoimapoliittisen kilpailutetun koulutuksen suuntaan. Sivista kannattaa kotoutumiskoulutuksen kokoamista opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen. Tämä varmistaisi kotoutumiskoulutuksen laadun ja toimivuuden osana suomalaista koulutusjärjestelmää.  

Sivistan muut ehdotukset hallitukselle  

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta myös korkeakoulujen omaan tutkimukseen  

Suomi on lisäämässä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta merkittävästi vuosina 2024–2030. Tavoitteena on yhteiskunnan uudistuminen ja talouden kasvu, ja tätä tavoitellaan erityisesti yritysten ja korkeakoulujen yhteistyöllä. 

• Yhteistyörahoitusten lisäksi T&K-rahoitusta pitää suunnata edistämään korkeakoulujen omien profiilien ja strategian mukaista tutkimusta ja yhteistyötä yritysten kanssa innovaatiotoiminnan kiihdyttämiseksi. Pitkäjänteinen perustutkimus tuottaa hedelmää kaupallisina innovaatioina myöhemmin. 

Kasvua kulttuuri- ja luovilta aloilta! 

Suomi tavoittelee talouden kestävää kasvua. Tämä edellyttää aineettoman arvon ja palveluiden parempaa hyödyntämistä. Kulttuuri- ja luovat alat ovat merkittäviä aineettoman arvon luojia.  

• Suomen tulee kehittää luovien alojen kasvuympäristöä investoimalla kulttuuri- ja palvelualoihin: rahoitetaan alojen tutkimusta ja järjestelmällistä kehittämistä sekä OKM:n että TEMin välineillä, tavoitteena korkea laatu ja kansainvälistyminen.  

• Taiteen, kulttuurin ja luovien alojen järjestelmällinen, kansainvälinen edistäminen tulisi antaa tehtäväksi sopivalle julkishallinnon organisaatiolle tai virastolle. 

Varhaiskasvatuksen uudistuksia vielä tekemättä:

Yksityisen hoidon tuen hoitorahan korottaminen  

Hallitusohjelmassa on linjattu tavoitteeksi nostaa yksityisen hoidon tuen piirissä olevien lasten osuus hallituskauden aikana vähintään tasolle, jolla se oli vuonna 2011. Tämä toteutetaan korottamalla yksityisen hoidon tuen hoitorahaa. 

• Yksityisen hoidon tuen piirissä olevia lapsia on noin 7 500 (2024) eli noin 3 prosenttia kaikista varhaiskasvatuksessa olevista lapsista Vuonna 2011 osuus oli 8 prosenttia. 

• Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on tällä hetkellä enintään 192,28 euroa kuukaudessa. Hoitorahan lisäksi yksityisen hoidon tukeen kuuluu tulosidonnainen hoitolisä. Joissain kunnissa on käytössä lisäksi kuntalisä. 

Päiväkodin johtajan kelpoisuuden laajentaminen 

Hallitusohjelmassa sovittiin myös päiväkodin johtajan kelpoisuuden laajentamisesta siten, että johtajana voi toimia myös sosionomi (YAMK) -tutkinnon suorittanut. 

• Päiväkodin johtajan työ on vaativaa kokonaisjohtamista (henkilöstö, talous, viestintä, moniammatillinen työ). YAMK-koulutuksen vahvuus on johtamis- ja kehittämisosaamisessa. 

• Hallitusohjelman edellyttämä pedagoginen ja didaktinen osaaminen tulee varmistaa tarkoituksenmukaisesti sosionomin tutkinnon sisällä ja kansallisesti yhdenmukaisilla osaamistavoitteilla. 

• Vuodesta 2030 alkaen päiväkodin johtajalta vaaditaan kasvatustieteen maisterin tutkinto. Ilman lakimuutosta päiväkodin johtajien saatavuus on vaarassa kelpoisuuksien menettämisten, eläköitymisten sekä kasvatustieteen maisterien muille aloille hakeutumisten vuoksi.