Ammatillinen koulutus

Osaamis- ja koulutustason nostamiseksi tarvitaan sekä vahvaa ammattiosaamista että korkeakoulutasoista osaamista. Ammatillista koulutusta ja sen tarjontaa ei voida tarkastella vain perusopetuksen päättävän ikäluokan lähtökohdista, vaan sen tehtävänä on kouluttaa kaikenikäisiä. Siksi ammatillisen koulutuksen rahoitustason tulee heijastaa työelämän osaajatarpeita. 

Ammatillinen koulutus ja sen rooli korostuu työuran muutoksissa. On tärkeää tunnistaa toimialojen erilaiset osaamistarpeet. Merkittävä tarve osaavasta työvoimasta on säännellyillä aloilla, joiden työtehtäviin pätevöityminen tapahtuu ammatillisen koulutuksen kautta.

Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä on tullut näkyväksi, että kaikilla ei ole vielä jatko-opintovalmiuksia toiselle asteelle siirryttäessä. Tuen tarvitsijoiden määrä on suuri. Rahoituksen on oltava riittävää, jotta voidaan varmistaa kaikkien opiskelijoiden mahdollisuudet kouluttautua ammattiin. Rahoituksen tulee myös kohdentua suoraan koulutuksen järjestäjille. 

Yksityiset oppilaitokset ovat keskeisiä koulutustoimijoita suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ja tärkeä osa ammatillista koulutusta.  Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä oli vuonna 2024 135, joista enemmistö on yksityismuotoisia toimijoita. Tähän joukkoon kuuluu muun muassa erikoisammattioppilaitoksia, aikuiskouluttajia ja elinkeinoelämän oppilaitoksia. Iso osa yksityisistä ammatillisen koulutuksen järjestäjistä on niin sanottuja laaja-alaisia oppilaitoksia, jotka tarjoavat ammatillisen koulutuksen lisäksi muutakin koulutusta. Esimerkiksi urheiluopistot ja kansanopistot tarjoavat vapaata sivistystyötä ja konservatoriot taiteen perusopetusta. 

Järjestämällä ammatillinen koulutus yksityiseen toimintamuotoon (säätiö, osakeyhtiö ja yhdistys) voidaan varmistaa, että ammatillinen koulutus on työelämälähtöistä ja vastaa alueellisiin elinkeinoelämän tarpeisiin. Koulutusten kustannusten seuraaminen olisi läpinäkyvämpää ja yhteistyö paikallisten yritysten sekä oppilaitosten kanssa paranisi.  

Koulutusjärjestelmämme yksi vahvuus on, että ammatillisen koulutuksen jälkeen on mahdollista jatkaa opintoja korkeakoulussa. Tavoite korkeakoulutuksesta puolelle ikäluokasta ei ole mahdollista ilman, että huolehdimme myös ammatillisen koulutuksen resursseista ja laadusta.  

Työurien pidentäminen edellyttää ammatillisen koulutuksen kehittämistä siten, että opiskelijat saavat työelämän tarpeisiin osuvaa ammattiosaamista ja samanaikaisesti nykyistä paremmat jatko-opintovalmiudet.

Yritysten kestävyysraportointiin poikkeus koulutuksen järjestäjille 

Suurille osakeyhtiöille on säädetty velvoite raportoida niiden toiminnan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista (ns. kestävyysraportointi). Lakiin säädettiin poikkeus siten, että kestävyysraportoinnin velvoite ei koske lakisääteistä koulutusta järjestäviä yhteisöjä, joiden toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tavoittelu, vaikka nämä muuten täyttäisivät raportoinnille asetetut kriteerit. Aiemmin lakiin oli määritelty poikkeus ainoastaan ammattikorkeakouluosakeyhtiöille. Ilman muutosta monet ammatillisen koulutuksen osakeyhtiöt olisivat tulleet uuden velvoitteen piiriin.