Väestöennuste 2024

Väestöennuste kuvaa tulevaa väestönkehitystä. Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat ns. demografisia trendilaskelmia, joissa lasketaan mikä olisi alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena. Tilastokeskus päivittää ennusteen kolmen vuoden välein.

Tiedä ainakin tämä vuoden 2024 väestöennusteesta

Syntyvyys on ennätyksellisen matalaa, mutta nettomaahanmuutto johtaa väestön kasvuun. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Tämä näkyy etenkin nuorempien ja vanhempien ikäluokkien kehityksissä.
Väkiluku pysyisi kasvussa ennakoidulla 40 000 henkilön nettomaahanmuutolla niin, että 6 miljoonan asukkaan raja menisi rikki 2040-luvun alussa.
Työikäisen väestön määrän ennustetaan kasvavan seuraavat 30 vuotta. Nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto lykkää, mutta ei estä väestöllisen huoltosuhteen nousua.

Nykyisellä syntyvyydellä alle 15-vuotiaita olisi vuonna 2070 enää 700 000. 65 vuotta täyttäneitä olisi puolestaan vuoden 2070 lopussa kaksi miljoonaa.

Väkiluvun ennustetaan kasvavan 8 maakunnassa ja vähenevän 11 maakunnassa. Kaikki alueet hyötyvät maahanmuutosta. Alueelliset erot väestöllisessä huoltosuhteessa suuria.

Vuoteen 2045 tultaessa

- 0–6-vuotiaiden määrä laskee yli 20 prosentilla 63 kunnassa, ja nousee yli 10 prosentilla 20 kunnassa.

- 7–12-vuotiaiden määrä laskee yli 20 prosenttia 227 kunnassa, ja nousee yli 10 prosenttia 5 kunnassa.

- 13–15-vuotiaiden määrä laskee yli 20 prosenttia 252 kunnassa, ja nousee yli 10 prosenttia 7 kunnassa).

- 16–18-vuotiaiden määrä kasvaa vain 3 seutukunnassa, mutta sen sijaan laskee yli 35 prosentilla 28 seutukunnassa.

- 19–24-vuotiaiden määrä nousee vain Uudellamaalla ja laskee yli 20 prosentilla 5 maakunnassa.

Tilastokeskuksen aineistosta pystyt katsomaan, miten oman alueenne ikäluokkien koot kehittyvät vuoteen 2045 asti kunta-, seutukunta-, ja maakuntatasolla.

Voit tutkia aineistoa itse Tilastokeskuksen sivuilla tai kokoamistamme exceleistä: Nuoret ikäluokat ja niiden muutos kunnittain, seutukunnittain ja maakunnittain sekä Nuorten ikäluokkien kehitys 2024-2045 yhteenveto.

Nuorten ikäluokkien kehitys 2024-2025

Miten väestöennuste vaikuttaa sivistysalaan kaikkien alojen osaajien kouluttajina?

Matala syntyvyys haastaa palveluverkkoa

Matalan syntyvyyden vuodet näkyvät jo nyt pienevinä ikäluokkina. Kun vuonna 2023 peruskoulun aloitti 56 000 oppilasta, vuonna 2040 uusia ekaluokkalaisia on ennusteen mukaan enää 50 000. Samassa ajassa perusopetuksen oppilaiden määrä putoaa lähes 100 000 oppilaalla. Ikäluokkien pieneneminen lävistää koko koulutusjärjestelmän. Oppilaita ja opiskelijoita ei riitä täyttämään koko nykyistä kapasiteettiä, mikä voi johtaa kiihtyvään kilpailuun.

Pohdittavaksi:

Miten alueemme lapsimäärän kehitys vaikuttaa tarjoamamme palvelun kysyntään? Miten varaudumme – tarvitsemmeko uusia kumppaneita, uusia palveluita tai uusia kohderyhmiä?

Maahanmuutto auttaa – jos osaajat saadaan pysymään Suomessa

Sivistan tavoitteena on rakentaa ja puolustaa kansainvälistä, avointa ja suvaitsevaista Suomea. Maahanmuutolla onkin väestöennusteen mukaan ratkaiseva merkitys Suomen huoltosuhteen kehitykselle. Onnistumisen kannalta olennaista on Suomen vetovoima maamme rajojen ulkopuolelle sekä tänne saapuvien hyvä kotoutuminen. Laadukas koulutus ja toimiva yhteiskunta ovat hyviä koulutus- ja työperäisen maahanmuuton vetovoimatekijöitä, mutta pystymmekö takaamaan mukana tulevalle perheelle mahdollisuuden työhön ja osallisuuteen?

ETLAn selvityksen (2024) mukaan töihin tulleista osaajista 45 prosenttia on muuttanut pois Suomesta viiden vuoden päästä maahan saapumisesta. Kielitaidon merkitys on kotoutumisen kannalta keskeinen. THL:n mukaan kaikista maahanmuuttaneista valtaosa (63 %) osaa suomea tai ruotsia erinomaisesti tai keskitasoisesti. Toisaalta reilusti yli kolmasosa osaa suomea tai ruotsia aloittelijan tasolla tai ei lainkaan. Äitien koulutustaustan ja kielitaidon merkitys lastensa koulutusmenestyksen kannalta on hyvin tiedossa – siksi maahanmuuttajaäidit ovat tärkeä kohderyhmä kotoutumisen tukemisessa.

Pohdittavaksi:

Miten eri koulutusasteilla ja yhteistyössä eri alojen työnantajien kanssa voimme tukea maahanmuuttaneiden suomen tai ruotsin kielen taidon vahvistamista? Mitä tämä edellyttää? Mitä voitaisiin tehdä jo nyt?

Vanhenevan väestön toimintakyvystä on pidettävä huolta

Suomessa oli vuoden 2023 lopussa 1,3 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä ja tätä vanhempaa henkilöä. Tilastokeskus ennustaa heidän määränsä ylittävän 1,5 miljoonan rajan 2040-luvun alussa. Vuoteen 2070 mennessä määrä kasvaisi 2 miljoonaan – osuus väestöstä nousisi 31 prosenttiin. Vanhenevan väestön aktiivisuuden ja toimintakyvyn vahvistaminen ovat tärkeitä väestön hyvinvoinnin ja terveyden sekä työurien jatkumisen kannalta. Liikunta, kulttuuri, sosiaalinen osallistuminen ja jatkuva oppiminen edistävät fyysistä ja henkistä hyvinvointia, vähentäen samalla terveydenhuollon kustannuksia.

Pohdittavaksi:

Miten voimme tarjota elinikäisen oppimisen ja harrastamisen mahdollisuuksia, jotka ovat houkuttelevia ja saavutettavia ikääntyville? Miten voimme tehdä yhteistyötä terveydenhuollon, kuntien ja kolmannen sektorin kanssa tarjotaksemme erilaisia palveluja ikääntyville?

Suomalaisten lapsitoiveet eivät toteudu

Suomen kokonaishedelmällisyysluku vuonna 2023 oli ennätysalhainen 1,26. Väestöliiton Anna Rotkirchin selvityksessä (2024) syntyvyyden laskusta todetaan, että Suomessa tarvitaan laajaa yhteiskunnallista keskustelua keinoista tukea ihmisten lapsitoiveiden toteutumista. Keskeinen alhaista syntyvyyttä selittävä tekijä Suomessa on se, että esikoisia syntyy aikaisempaa vähemmän. Nuoret aikuiset saavat lapsia myöhemmin, jos lainkaan. Kuilu toteutetun ja toivotun lapsiluvun välillä on selvityksen mukaan Suomessa nyt keskimäärin noin 0,6 lasta. Rotkirch peräänkuuluttaa koulutusta tarjoavien tahojen näkemyksiä siitä, miten lapsitoiveiden tukemista ja laajemmin maahanmuuttoa ja väestöpolitiikkaa kehitetään hyvin alhaisen syntyvyyden tilassa.

Pohdittavaksi:

Miten voimme koulutuksen järjestäjinä edesauttaa opiskelun ja perheen yhteensovittamista?

Keskeisiä käsitteitä

Nettomaahanmuutto = Maahanmuuton ja maastamuuton erotus. Eli niiden henkilöiden määrä, jotka muuttavat Suomeen, vähennettynä niiden henkilöiden määrällä, jotka muuttavat pois Suomesta.

Huoltosuhde = Työvoiman ulkopuolella olevien määrä suhteessa työikäisiin tai työssäkäyviin. Väestöllinen huoltosuhde mittaa ei-työikäisen väestön (alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat) määrää suhteessa työikäiseen väestöön (15–64-vuotiaat) ja taloudellinen huoltosuhde mittaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrää suhteessa työllisiin.

Kokonaishedelmällisyysluku = Lapsiluvun odote eli lapsimäärä, jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan.

Lopuksi

Ennuste ei ota huomioon muutoksia ihmisten käytöksessä, vaan se perustuu trendin kehitykseen. Väestöennuste on nimensä mukaisesti ennuste, ja tulevaisuus voi olla myös toisenlainen. Voimme joko alkaa varautua ennusteen kuvaamaan kehitykseen tai vaihtoehtoisesti miettiä keinoja, joilla vaikutamme trendin kääntymiseen.