Työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden johtaminen
Hyvinvoiva henkilöstö on sivistysalan menestystekijä. Työhyvinvoinnin onnistuneella johtamisella on ratkaiseva vaikutus yksilön ja koko työyhteisön hyvinvointiin.
Työhyvinvoinnin edistäminen ei ole ainoastaan työnantajan tavoite, vaan parhaimmillaan organisaation tuottavuutta lisäävä tekijä. Hyvinvoiva työyhteisö ei kuitenkaan synny sattumalta. Kun työhyvinvointia johdetaan tavoitteellisesti ja järjestelmällisesti, se näkyy työn sujuvuutena, luovuutena, henkilöstön sitoutumisen kasvuna ja organisaation vetovoimana. Lisäksi sairauspoissaolot vähenevät ja työurat pitenevät.
Miten työhyvinvointia voi johtaa käytännössä?
Työhyvinvoinnin johtaminen ei ole yksittäinen toimenpide, vaan organisaation strategista ja arjen johtamista. Tämä edellyttää johdon sitoutuneisuutta työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden kehittämiseen. Toiminnan pitää olla jatkuvaa, suunnitelmallista ja tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta on tarpeen arvioida säännöllisesti.
Näkökulmia työhyvinvoinnin johtamiseen:
Johdon sitoutuminen ja esimerkki
Organisaation johto näyttää suunnan ja toimii esimerkkinä työyhteisölle. Työhyvinvoinnin edistämistä ei voi ulkoistaa, vaan se on osa johtajuutta, jonka tulee näkyä mm. viestinnässä ja tavoitteiden asettamisessa.
Esihenkilötyön merkitys
Esihenkilöt ovat avainasemassa arjen työhyvinvoinnin rakentamisessa, sillä he varmistavat työnteon ja työhyvinvoinnin edellytykset työn arjessa. Esihenkilöt tarvitsevat koulutusta, tukea ja aikaa tehtäväänsä.
Luottamus ja vuorovaikutus
Luottamus on keskeinen osa hyvinvoivaa työyhteisöä. Johto voi toiminnallaan luoda ja tukea vuorovaikutustilanteita, jotka synnyttävät luottamuksen kulttuuria. Matalan kohtaamisen työyhteisössä yhteisöllisyys ja luovuus pääsevät kukoistamaan.
Avoin ja arvostava kommunikaatio
Viestinnällä on iso merkitys luottamuksen ja avoimen vuorovaikutuksen rakentamisessa. Kun työyhteisössä voidaan puhua avoimesti ja henkilöstö kokee tulevansa kuulluksi, psykologisen turvallisuuden tunne lisääntyy.
Yhteisöllisyys ja osallistaminen
Työhyvinvointi vahvistuu, kun työntekijät kokevat kuuluvansa työyhteisöön ja voivansa vaikuttaa työhönsä. Henkilöstö kannattaakin ottaa mukaan esim. yhteisten arvojen muodostamiseen ja työhyvinvointiin tähtäävien toimenpiteiden suunnitteluun. Vahva yhteisöllisyys auttaa myös selviytymään muutostilanteista.
Mistä aloittaa?
Työhyvinvointi ei ole vain tunne – se on strateginen valinta, joka näkyy arjessa. Voit arvioida työhyvinvoinnin johtamista organisaatiossasi hyödyntämällä Työturvallisuuskeskuksen itsearviointityökalua.
Opetushallitus, Kuntaliitto ja Sivista selvittivät laajassa kyselyssä kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan johtajuutta. Vaikka johtajat kokevat voivansa vaikuttaa henkilöstön työhyvinvointiin, niin he kokevat, että heillä ei ole riittävästi aikaa ja osaamista työhyvinvointijohtamiseen, selvitys kertoo.
Johdon tärkeimmät toimenpiteet
- Ota vastuu ja ota työhyvinvointi osaksi johtamistoimintaa.
- Varmista johtoryhmän tai sen jäsenen aktiivinen osallistuminen työhyvinvoinnin arviointiin.
- Ota henkilöstö, erityisesti työsuojeluvaltuutetut ja muut luottamushenkilöt, mukaan arviointiin.
- Sitoudu jatkuvaan kehittämiseen sopimalla konkreettisista toimenpiteistä.
- Tiedota työhyvinvoinnin tilasta ja arvioinneista läpinäkyvästi.