Sivistysala lukuina
Tältä sivulta löydät ajankohtaista sivistysalan tilastotietoa teemoittain jaoteltuna. Täältä löydät esimerkiksi dataa opiskelijoista, koulutuksen rahoituksesta ja henkilöstön palkoista. Palkkatilastot löytyvät Työmarkkinat-sivuilta työehtosopimusten yhteydestä.
Koulutuksen rahoitus ja sen käyttö
Koulutukseen panostaminen on ollut trendinomaisesti laskussa suhteessa BKT:hen. Viime vuosina kehitys on kuitenkin tasaantunut. Nykyään panostus on noin 6 prosenttia suhteessa BKT:hen.
Koulutuksen julkinen rahoitus on vaihdellut kolmena viime vuosikymmenenä reaalisesti 14,5–17 miljardin euron välillä. Tilastokeskuksen mukaan julkiset menot koulutukseen laskivat jopa nimellisesti joinakin vuosina viime vuosikymmenen puolivälissä. Reaalista laskua tapahtui hieman myös vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä rahoituksen oltua huipussaan vuosikymmenen alussa.
Väestön koulutusrakenne ja jatkuva oppiminen
Vuoden 2024 loppuun mennessä 3 616 700 henkeä eli 75 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut tutkinnon perusasteen jälkeen. Tutkinnon suorittaneiden osuus säilyi edellisvuoden tasolla.
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus jatkoi kasvuaan nousten 0,3 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 34,1 prosenttia väestöstä. Pelkän perusasteen suorittaneita 20–24-vuotiaita oli 20,8 prosenttia ikäluokasta. Miehistä perusasteen varassa oli 23,3 prosenttia ja naisista 18 prosenttia ikäluokasta. Perusasteen varassa olevien osuus on noussut vuodesta 2016 eteenpäin sekä miehissä että naisissa.
Opiskelijat ja opinnot
Vuonna 2024 peruskoulun päättäneistä lähes kaikki hakivat välittömästi jatko-opintoihin. Hakematta jätti vain 0,5 prosenttia. Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa jatkoi 93 prosenttia. Ei-jatkaneista kuitenkin 7 prosenttiyksikköä jatkoi valmentavassa ja valmistavassa koulutuksessa.
Lukiokoulutuksessa jatkoi heti peruskoulun jälkeen 52 prosenttia ja ammatillisessa koulutuksessa 40 prosenttia. Vuonna 2023 tutkintotavoitteisen ja valmistavan koulutuksen ulkopuolelle jääneistäkin valtaosa jatkoi tutkintokoulutuksessa vuonna 2024.
Palkat ja työvoimakustannukset
OECD:n vertailujen mukaan opettajien ansiot vastaavat Suomessa muiden korkeakoulutettujen ansiotasoa sekä ovat kilpailukykyiset verrattaessa muiden pohjoismaiden ja OECD-maiden opettajien ansioihin.
Tilastokeskuksen mukaan yliopisto- ja korkeakouluopettajien keskiansio oli noin 5 200 euroa kuukaudessa vuonna 2023. Ammatillisen opettajan keskiansio oli noin 4 300 euroa. Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajat ansaitsivat keskimäärin vajaat 4 400 euroa. Peruskoulun alaluokkien opettajat ja varhaiskasvatuksen opettajat ansaitsivat puolestaan keskimäärin vajaat 3 600 euroa kuukaudessa.
Tiede ja TKI
Suomessa tutkimus- ja kehittämismenojen suhde BKT:hen oli 3,1 prosenttia vuonna 2023. Tämä vastasi 8,4 miljardin euron panostuksia. Vuonna 2024 BKT-suhde nousi 3,2 prosenttiin panostuksen noustua noin 500 miljoonaa euroa.
OECD:n mukaan BKT-suhde on Suomen tärkeissä kilpailijamaissa pääsääntöisesti kasvanut tai ainakin säilynyt entisellään viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Suomessa suhde laski 3,7 prosentista vuonna 2009–2010 ja 2,7 prosenttiin vuosina 2016–2017. Esimerkiksi Ruotsin ja Suomen tutkimusmenojen BKT-suhteet olivat vielä vuonna 2014 samalla tasolla, mutta sen jälkeen Suomen menojen supistuessa Ruotsissa on ollut tasaisempi kehitys ja suhde on Suomea selvästi korkeampi eli 3,6 prosenttia vuonna 2023.
Asiantuntijamme aiheesta
Harri Hietala
Pääekonomisti
> Katso profiili
(09) 1728 5718
0500 789 906
etunimi.sukunimi@sivista.fi
