Koulutuksen rahoitus ja sen käyttö
OECD:n mukaan Suomen meno suhteessa BKT:hen (5,2 %) on päälle OECD-maiden keskiarvon (4,7 %) ja EU-maiden keskiarvon (4,2 %). Muissa Pohjoismaissa, Ranskassa, Koreassa, USA:ssa ja Iso-Britanniassa koulutuspanostukset ovat jopa prosenttiyksikön korkeammat suhteessa BKT:hen.
Suhteutettuna koko julkiseen talouteen koulutusmenon osuus on laskenut Suomessa ollen nykyään 9,9 prosenttia. Tämä on alle OECD-maiden keskiarvon (10,1 %), mutta toisaalta hieman päälle EU-maiden keskiarvon (8,9 %). Muissa Pohjoismaissa, Alankomaissa ja Koreassa koulutusmenon osuus on 11–12 prosenttia julkisesta taloudesta.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen koulutuksen käyttömenot olivat yhteensä 14,6 miljardia euroa vuonna 2023. Suurimman osuuden käyttömenoista muodostavat perusopetuksen kustannukset, jotka olivat 6 miljardia euroa. Seuraavaksi suurimmat osuudet olivat yliopistokoulutuksella ja -tutkimuksella, johon käytettiin 2,7 miljardia euroa ja ammatillisella koulutuksella, johon käytettiin 2,2 miljardia euroa. Koulutuksen käyttömenot kasvoivat vuonna 2023 reaalisesti 3,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Opiskelijakohtaiset menot pienenivät 2,3 prosenttia. Koulutuksen käyttömenot pienenivät reaalisesti 2010-luvulla, mutta ne ovat nousseet vuoden 2018 jälkeen.
Vuonna 2023 esiopetuksessa järjestäjien menot oppilasta kohden olivat 7 700 euroa vuodessa ja ne ovat nousseet kolmen vuoden takaisesta tasosta. Perusopetuksessa panostus oppilasta kohden oli 10 700 euroa, panostuksen noustua kolmen vuoden takaisesta. Lukiokoulutuksessa koulutuksen järjestäjien menot opiskelijaa kohden olivat 8 800 euroa vuodessa ollen nousevia jo pidempään. Ammattikorkeakoulutuksessa menot ovat olleet hieman laskevia ollen 7 100 euroa per opiskelija. Reaalisesti merkittävin lasku on tapahtunut ammatillisessa koulutuksessa. Nykyään panostus opiskelijaa kohden on 8 300 euroa, kun vielä viime vuosikymmenen alussa panostus oli 9 700. Yliopisto-opiskelijaa kohden meno on 16 100 euroa. Reaalinen taso on säilynyt viimeiset kymmenen vuotta.
Koulutukseen panostaminen on ollut trendinomaisesti laskussa suhteessa BKT:hen. Viime vuosina kehitys on kuitenkin tasaantunut Nykyään panostus on reilut 6 prosenttia suhteessa BKT:hen.
Koulutuksen julkinen rahoitus on vaihdellut kolmena viime vuosikymmenenä reaalisesti 14,5–16,5 miljardin euron välillä. Tilastokeskuksen mukaan julkiset menot koulutukseen laskivat jopa nimellisesti joinakin vuosina viime vuosikymmenen puolivälissä. Reaalista laskua tapahtui hieman myös vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä rahoituksen oltua huipussaan vuosikymmenen alussa.