Palkat ja työvoimakustannukset
Sivistan työehtosopimusalojen opettajien keskimääräisissä kuukausiansioissa on eroja koulutusmuodon ja -asteen mukaan. Opetus- ja tutkimushenkilöstöstä korkeimmat ansiot ovat yliopistojen professoreilla. Musiikin ja taiteen perusopetuksen opettajien ansiot ovat puolestaan alan matalimpia. Vertailtaessa ansioita täytyy muistaa erot myös työajoissa ja vapaissa. On syytä muistaa myös, että yhden koulutusmuodon tai nimikkeenkin sisällä hajontaa on mm. tehtävän vaativuuteen, koulutusvaatimuksiin, kokemuslisiin ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuen. Tarkempia tietoja ansioista löytyy työehtosopimusten palkkatilastot-osioista.
Sivistan työehtosopimusaloilla ansiokehitys on ollut hyvin yhteneväistä vuodesta 2010 tilastoituna. Keskimääräiset sopimuskorotukset ovat olleet 1,5-1,6 prosenttia vuodessa. Ns. liukumassa eli muussa ansiokehityksessä kuin sopimuskorotuksissa on vaihtelua hieman enemmän. Identtisillä henkilöillä keskimääräinen liukuma on ollut 0,7-1,6 prosenttia vuodessa. Yliopistojen tutkimus- ja opetushenkilöstön kohdalla 0,7 prosenttiyksikköä ansioiden noususta selittyy väitöskirjatutkijoiden muista poikkeavalla ansiokehitysrakenteella. Tarkempia tietoja ansioiden kehityksestä löytyy työehtosopimusten palkkatilastot-osioista.
Vaikka osalla opettajaryhmistä keskimääräiset kuukausiansiot jäävät hieman korkeakoulutettujen keskiansioita alhaisemmiksi, keskimääräiset ansiot tehtyä työtuntia kohden ovat hyvinkin kilpailukykyiset. Opettajien tehdyn tunnin keskimääräiset ansiot vaihtelevat 35,6 eurosta 41,9 euroon Sivistan palkkatilastoissa. Korkeakoulutettujen keskimääräinen tehdyn tunnin ansio oli 33,7 euroa vuonna 2024. Tämä on seurausta siitä, että opettajien työajat ovat pääsääntöisesti muita korkeakoulutettuja lyhyemmät ja vapaita on huomattavastikin enemmän. Opettajien vuodessa tekemät työajat vaihtelevat 1500-1700 tunnin välillä, kun korkeakoulutetuilla vuosityöaika on tyypillisesti noin 1760 tuntia. Korkeakoulutetuilla on yksityisellä sektorilla 5 vuosilomaviikkoa, mutta opettajien vapaat ovat 6-14 viikkoa.
Yleissivistävissä peruskouluissa ja lukioissa on käytössä opetusvelvollisuustyöaika, jossa vapaita on 14 viikkoa. Kun keskimääräinen vuosiansio suhteutetaan tehtyihin viikkoihin, opettajien keskimääräiseksi viikkoansioksi saadaan 1 453 euroa. Kun korkeakoulutettujen keskimääräinen vuosiansio suhteutetaan niin ikään tehtyihin viikkoihin, viikkoansioksi saadaan 1 262 euroa.
Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan ansiot ovat kehittyneet valtiolla nopeimmin. Ansiot ovat nousseet keskimäärin 3,1 prosenttia vuodessa vuodesta 2000 lähtien. Paikallishallinnossa (kunnissa ja hyvinvointialueilla) ja yksityisellä sektorilla keskimääräinen nousu on ollut 2,8 prosenttia. Valtion nopeampaa ansioiden nousua selittää keskeisesti henkilöstörakenteen muutos, jossa erityisasiantuntijuuteen perustuvien tehtävien suhteellinen osuus on noussut. Kun tämä otetaan huomioon, merkittäviä eroja sektoreiden välisessä ansiokehityksessä ei ole ollut vähänkään pidemmällä aikavälillä.
Tilastokeskuksen mukaan koulutuksen menoista lähes puolet on palkkoja ja muita palkansaajakorvauksia. Lisäksi henkilöstösivukulut muodostavat 12 prosenttia menoista. Siten henkilöstömenot ovat reilut 60 prosenttia koulutusmenoista, mikä on luonnollista henkilöstövaltaisella alalla. Reilu neljännes menoista muodostuu tavaroiden ja palveluiden ostoista. Pääomainvestointeihin menee lähes koko loppuosuus, eli 11 prosenttia menoista.
OECD:n vertailujen mukaan opettajien ansiot vastaavat Suomessa muiden korkeakoulutettujen ansiotasoa sekä ovat kilpailukykyiset verrattaessa muiden pohjoismaiden ja OECD-maiden opettajien ansioihin.
Tilastokeskuksen mukaan yliopisto- ja korkeakouluopettajien keskiansio oli noin 5 200 euroa kuukaudessa vuonna 2023. Ammatillisen opettajan keskiansio oli noin 4 300 euroa. Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajat ansaitsivat keskimäärin vajaat 4 400 euroa. Peruskoulun alaluokkien opettajat ja varhaiskasvatuksen opettajat ansaitsivat puolestaan keskimäärin vajaat 3 600 euroa kuukaudessa.