Väestön koulutusrakenne ja jatkuva oppiminen
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 pelkän perusasteen suorittaneita 20–24-vuotiaita oli 20,8 prosenttia ikäluokasta. Miehistä perusasteen varassa oli 23,3 prosenttia ja naisista 18 prosenttia ikäluokasta. Perusasteen varassa olevien nuorten osuus on noussut vuodesta 2016 eteenpäin sekä miehissä että naisissa. Eniten perusasteen varassa olevia oli Päijät-Hämeessä, jossa 29,6 prosenttia 20–24-vuotiaista oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa.
Korkeimmin koulutettuja olivat 45–49-vuotiaat, joista korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 47,6 prosenttia. Ikäluokassa naisista korkea-asteen oli suorittanut 57,5 prosenttia ja miehistä 38,1 prosenttia. Vuonna 2024 korkeimmin koulutettu väestö asui Uudellamaalla, jossa asuvasta 15 vuotta täyttäneestä väestöstä korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 40,6 prosenttia. Toiseksi korkeimmin koulutettu väestö asui Pirkanmaalla, jossa 35,6 prosenttia väestöstä oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Pienin korkeasti koulutettujen osuus oli Kainuussa, joissa osuus jäi 26,8 prosenttiin.
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudet ovat pudonneet kolme-neljäkymppisten keskuudessa pidemmällä aikavälillä. 35–39-vuotiaiden ikäryhmässä pudotusta on ollut kymmenessä vuodessa seitsemän prosenttia. Sen sijaan muissa ikäryhmissä osuudet ovat nousseet selvästi: 25–29-vuotiaissa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on noussut reilut 8 prosenttia. Ja 45-täyttäneiden viisivuotisikäryhmissä 10-30 prosenttia.
Tavoite korkeakoulutettujen osuuden nostamisesta kuluvalla vuosikymmenellä 50 prosenttiin nuorissa ikäluokissa vaatisi keskimäärin 1,3 prosenttiyksikön nousua vuodessa. Tältä uralta on jääty jälkeen. Neljän ensimmäisen vuoden aikana keskimääräinen muutos on ollut reilut 0,2 prosenttiyksikköä.
Vuonna 2024 valmistuneet työllistyivät prosenttiyksikön heikommin kuin vuotta aiemmin valmistuneet. Vuoden kuluttua valmistumisesta oli 72 prosenttia työllistynyt – määrä on palautunut vuonna 2020 valmistuneiden tasolle. Päätoimisesti työskenteli 54 prosenttia ja opiskelujen ohella oli töissä 16 prosenttia. Päätoimisesti työskentelevien osuus oli laskenut 3 prosenttiyksikköä parin vuoden takaisesta. Vuonna 2024 valmistuneiden molempien sukupuolten työllisyys laski pari prosenttiyksikköä vuoden takaisesta. Kaikista vastavalmistuneista naisista työssä oli 75 prosenttia ja miehistä 65 prosenttia.
Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneista työssä oli 66 prosenttia – laskua 2 prosenttiyksikköä. Naisista 74 prosenttia ja miehistä 58 prosenttia oli töissä. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 87 prosenttia ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 88 prosenttia oli töissä vuoden kuluttua valmistumisesta. Korkeakoulututkinnon suorittaneista sekä naiset että miehet työllistyivät yhtä hyvin. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 94 prosenttia oli työllistynyt vuoden kuluttua valmistumisesta. Vastavalmistuneista tohtoreista oli töissä 87 prosenttia.
Vapaan sivistystyön koulutuksiin osallistui 1 776 000 opiskelijaa vuonna 2024. Koska moni osallistui useampaan koulutukseen vuoden aikana, oli koulutuksiin osallistuneita yksittäisiä opiskelijoita yhteensä 931 000. Opetustunteja annettiin yhteensä 2 786 000 tuntia.
Naisten ja tyttöjen osuudet olivat suurimpia kesäyliopistoissa (77 %), kansalaisopistoissa (74 %) ja opintokeskuksissa (69 %). Ainoastaan liikunnan koulutuskeskuksissa sukupuolten osuudet olivat lähes yhtä suuret. Vapaan sivistystyön koulutukseen osallistuneista 42 prosenttia oli korkea-asteen koulutuksen suorittaneita, 33 prosenttia toisen asteen ja 25 prosenttia perusasteen tai vähemmän suorittaneita opiskelijoita.
Aikuiskoulutustutkimuksen mukaan aikuiskoulutuksessa oli 1,5 miljoonaa henkeä vuonna 2022 – lähes joka toinen 18–64-vuotiaista. Osallistumisen taso on pysynyt samana kuin viisi vuotta aikaisemmin.
Eurostatin keräämien tietojen perusteella Suomessa 25–64-vuotiaiden osallistuminen koulutukseen on edelleen korkeaa, mutta ei eurooppalaista huippua: 29,1 prosenttia aikuisista osallistui koulutukseen tutkimusta edeltäneen neljän viikon sisällä vuonna 2024. Edellä ovat Tanska ja Ruotsi. Ruotsissa osallistumisaste oli peräti 37,5 prosenttia. EU-alueella keskimäärin 13,7 prosenttia 25–64-vuotiaista osallistuu koulutukseen. Osuus nousi lähes prosenttiyksiköllä edellisvuodesta.
Vuoden 2024 loppuun mennessä 3 616 700 henkeä eli 75 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut tutkinnon perusasteen jälkeen. Tutkinnon suorittaneiden osuus säilyi edellisvuoden tasolla.
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus jatkoi kasvuaan nousten 0,3 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 34,1 prosenttia väestöstä. Pelkän perusasteen suorittaneita 20–24-vuotiaita oli 20,8 prosenttia ikäluokasta. Miehistä perusasteen varassa oli 23,3 prosenttia ja naisista 18 prosenttia ikäluokasta. Perusasteen varassa olevien osuus on noussut vuodesta 2016 eteenpäin sekä miehissä että naisissa.