Kansainväliset työntekijät sivistysalalla
Selvityksen tavoite ja lähtökohdat
- Tässä Sivistysala ry:n selvityksessä tarkastellaan kansainvälisen henkilöstön määrää sivistysalalla sekä sitä, millaisiin toimenkuviin he sijoittuvat ja millaisia eroja asioiden suhteen syntyy kantaväestöön verrattuna.
- Selvityksellä haettiin näkemystä siitä, mitkä ovat estävät ja edistävät tekijät kansainvälisen henkilöstön alalle tulon ja rekrytoinnin, hyvien työsuoritusten työtyytyväisyyden sekä uralla etenemisen näkökulmista. Lisäksi tarkasteltiin alan koulutusta.
- Tavoitteena selvityksessä on tietopohjan kasvattamisen lisäksi tunnistaa toimia, joilla voidaan edistää sivistysalan henkilöstön kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta.
- Lisäksi pyrittiin tunnistamaan ja ennakoimaan aloja ja tehtäviä, joihin ulkomaisen työvoimatarve kohdistuisi ensisijaisesti tulevaisuudessa.
Selvityksessä käytetyt menetelmät
- Osana selvitystä on toteutettu kyselytutkimus, joka kohdistettiin likimain kaikille Suomen sivistysalan toimijoille.
- Lisäksi selvityksessä on analysoitu tilastoaineistoja sivistysalan työvoimasta ja heidän monimuotoisista taustoistaan.
- Selvityksen on toteuttanut FCG.
Tiivistelmä
Tilastokeskuksen mukaan 8,7 % Suomen työllisistä työskenteli sivistysalalla vuonna 2023. Sivistysalan työllinen työvoima kasvoi noin 26 000 henkilöllä vuosien 2014-2023 aikana. Alalla työskentelevien ulkomaalaisten määrä on lähes kaksinkertaistunut vuosien 2014-2023 aikana, mikä noudattelee keskimääräistä kansainvälistymiskehitystä. Sivistysala on kansainvälistynyt nopeasti ottaen huomioon, että moniin tehtäviin on tiukat koulutus- ja kielivaatimukset.
Sivistysalalla työskenteli noin 17 500 ulkomaiden kansalaista vuonna 2023 eli joka kymmenes Suomessa asuva työllinen ulkomaiden kansalainen työskenteli sivistysalalla. Uudellamaalla lastenhoitajista nykyisellään jo noin 20 prosenttia omaa kansainvälisen taustan.
Yli puolet sivistysaloilla työskentelevistä ulkomaiden kansalaisista asuu Uudellamaalla.
Kansainvälisen työvoiman määrä sivistysalalla korostuu vähemmän koulutusta vaativissa tehtävissä ja toisaalta tutkijatason koulutusta vaativissa tehtävissä korkeakouluissa. Kansainvälisen taustan omaavia henkilöitä on harvoin johtotehtävissä. EU- ja ETA-maiden kansalaisten ryhmässä opettajien osuus korostuu, muiden ulkomaiden kansalaisten ryhmässä taas lastenhoitajien ja koulunkäynninavustajien osuus on erityisen korostunut.
Kyselyn perusteella kielivaatimukset ja kotimaisen työvoiman riittävyys ovat selvästi suurimmat syyt siihen miksi rekrytointi ei kohdistu kansainväliseen työvoimaan. Kokemukset kansainvälisen työvoiman rekrytoinneista ovat kuitenkin hyvin positiivisia. Lisäksi henkilöstön monimuotoisuus koetaan hyödylliseksi organisaation perustehtävän toteutumisen osalta. Kansainvälisen työvoiman koetaan sopeutuneen työyhteisöön erinomaisesti ja myös oman työyhteisön koetaan sopeutuneen kansainväliseen työvoimaan erittäin hyvin.
Lisää kansainvälistä työvoimaa tarvitaan ainakin jonkin verran kaikissa sivistysalan tehtävissä. Kasvu kohdistunee pääosin suurella todennäköisyydellä samoihin aloihin ja tehtäviin, joissa kansainvälisen työvoiman määrä on kasvanut eniten viimeisen vuosikymmenen aikana.
Suomalaisiin yliopistojen sivistyssalalle valmistaviin koulutusohjelmiin hakeutuu suhteellisen paljon ulkomaisia henkilöitä. Opintopaikan heistä saa kuitenkin suhteellisen harva, noin 300 henkilöä vuodessa. Vuosien 2020-2024 aikana noin 1 350 ulkomaiden kansalaista otti vastaan yliopistokoulutuspaikan kasvatusaloilta (8 000 hakeneesta henkilöstä). Yliopistojen kasvatusaloilta valmistuneiden ulkomaiden kansalaisten määrä oli 660 henkilö vuosien 2015-2024 aikana. Samalla ajanjaksolla valmistui yhteensä 13 500 henkilöä. Monet ulkomaalaiset myös muuttavat valmistumisen jälkeen pois Suomesta.
Kyselyn perusteella vieraskielisen koulutuksen tarjonnassa ilmenee osin puutteita ja sivistysalan koulutuksen opetuksen soveltuvuudessa vieraskielisille on todennettavissa joitakin haasteita.
Kansainvälisen työvoiman tarpeeseen vaikuttaa huomattavasti kotimaisen työvoiman riittävyys. Julkisen rahoituksen määrä vaikuttaa suoraan alan työpaikoihin. Valtion talouden leikkaukset ovat kohdistuneet myös sivistysalaan.