Opiskelijat ja opinnot

 

 

Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisen koulutuksen oppilaiden ja opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,4 miljoonaa vuonna 2024. Esi- ja perusopetuksessa oli noin 600 000 oppilasta. Toisella asteella oli reilut 460 000 tutkintotavoitteista opiskelijaa ja korkeakouluopinnoissa reilut 350 000 opiskelijaa.

Perusopetuksessa oppilasmäärät olivat laskussa vuoteen 2013 asti, jonka jälkeen on ollut pientä nousua. Lukiokoulutuksessa opiskelijamäärien lasku kääntyi kasvuun vuonna 2019. Ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa opiskelijamäärät ovat olleet kasvussa viimeiset 20 vuotta. Yliopistokoulutuksessa opiskelijamäärän lasku kääntyi nousuksi vuonna 2018.

 

 

Varhaiskasvatukseen osallistui 234 000 lasta vuonna 2024. Osallistuneiden lasten määrä kasvoi nopeasti vuodesta 2005 alkaen, mutta kääntyi viime vuosikymmenen lopulla laskuun pienentyneiden ikäluokkien myötä. Varhaiskasvatukseen osallistui 61 prosenttia 1-2-vuotiaista lapsista ja 91 prosenttia 3−5-vuotiaista lapsista. Varhaiskasvatukseen osallistuneiden osuus on noussut molemmissa ikäryhmissä.

Varhaiskasvatukseen osallistuneista lapsista 44 000 oli yksityisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2024. Yksityiseen varhaiskasvatukseen osallistuneista lapsista 77 prosentilla hoito järjestettiin palvelusetelillä, 17 prosentilla yksityisen hoidon tuella ja 7 prosentilla kunnan ostopalveluna.

 

 

Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa oli 133 500 ulkomaalaista (kansalaisuus muu kuin suomi) opiskelijaa vuonna 2024. Määrä on 9 prosenttia kaikista opiskelijoista (vieraskielisiä 14 prosenttia). Ulkomaalaistaustaisia oli 15 prosenttia opiskelijoista – nousua 2 prosenttiyksikköä. Eniten ulkomaalaistaustaisi opiskelijoita oli ammatillisessa koulutuksessa, 19 prosenttia, ja vähinten lukiokoulutuksessa, 9 prosenttia. Muissa koulutusmuodoissa ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita oli 13–15 prosenttia.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on kasvanut eniten ammatillisessa koulutuksessa vuodesta 2005 – 7-kertaistunut. Ammattikorkeakoulutuksessa, jossa määrä on 5,6-kertaistunut vuodesta 2005, kasvu on ollut nopeinta aivan viime vuosina.

 

 

Vuoden 2024 kevään uusista ylioppilaista jatko-opiskelupaikkaa haki 77 prosenttia - ei merkittävää laskua vuodentakaisesta. Uusista ylioppilaista 66,5 prosenttia ei kuitenkaan jatkanut tutkintoon johtavassa koulutuksessa ylioppilaaksitulovuonna. Yliopistokoulutuksessa jatkoi 21 prosenttia, ammattikorkeakoulussa 11 prosenttia ja ammatillisessa koulutuksessa 1,3 prosenttia uusista ylioppilaista.

Vuodesta 2007 jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden osuus uusista ylioppilaista on kasvanut 14 prosenttiyksikköä. Etenkin naisten ja ammattikorkeakoulutuksessa välittömästi jatkavien osalla on tapahtunut laskua. Esimerkiksi vuonna 2007 ammattikorkeakoulussa opintoja välittömästi jatkoi 21 prosenttia tuoreista ylioppilaista, kun vuonna 2024 osuus oli enää 11 prosenttia.

 

 

 

Lukuvuonna 2022/2023 opiskelijoista 6,0 prosenttia keskeytti opintonsa eikä jatkanut välittömästi missään tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Etenkin lukiokoulutuksessa keskeyttämisen jälkeen jatkettiin välittömästi toisessa koulutuksessa. Miehillä keskeyttäminen oli 2,2 prosenttiyksikköä naisia yleisempää. Miehet keskeyttivät kaikilla koulutussektoreilla useammin kuin naiset. Koulutusmuotoa naiset vaihtoivat hieman miehiä useammin. Sekä miehet että naiset keskeyttivät useimmiten ammatillisen koulutuksen.

Nuorille suunnatussa lukiokoulutuksessa keskeyttämisprosentti oli 2,9, ammatillisessa peruskoulutuksessa 9,8, ammattikorkeakoulututkintokoulutuksessa 8,3 ja yliopistokoulutuksessa (alemmat ja ylemmät) 5,4 prosenttia. Keskeyttämiset vähenivät kaikissa muissa koulutusmuodoissa paitsi ammattikorkeakoulutuksessa. Keskeyttämisten nouseva trendi kääntyi näin laskevaksi.

 

 

Vuosina 2017-2021 läpäisyasteet nousivat korkeakoulutuksessa ja laskivat toisella asteella. Vuonna 2023 lukiokoulutuksen suoritti tavoiteajassa (3,5 vuotta) 78 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen 57 prosenttia. Tavoiteajassa päivätoteutuksessa ammattikorkeakoulututkinnon suoritti 57 prosenttia (4,5 vuotta) ja ylemmän korkeakoulututkinnon yliopistoissa 37 prosenttia (5,5 vuotta).

Vuonna 2023 miehistä suurempi osuus, 79 prosenttia, suoritti ylioppilastutkinnon kolmessa ja puolessa vuodessa kuin naisista, 77 prosenttia. Miehistä ammatillisen koulutuksen suoritti 55 prosenttia ja naisista 59 prosenttia. Korkeakoulutuksen suorittamisessa oli isompia eroja sukupuolten välillä. Tavoiteajassa ammattikorkeakoulututkinnon suoritti 41 prosenttia miehistä ja 71 prosenttia naisista sekä ylemmän korkeakoulututkinnon suoritti 31 prosenttia miehistä ja naisista 41 prosenttia.

 

 

OECD:n PISA-arvioinnissa vuonna 2022 suomalaisnuorten matemaattisen osaamisen keskiarvo oli 484 pistettä, joka on 64 pistettä vähemmän kuin huippuvuonna 2006 (548 pistettä). Suomi oli kuitenkin edelleen selvästi OECD-maiden keskiarvon (472) yläpuolella. Matematiikan pistekeskiarvo laski vertailukelpoisissa maissa jopa 41 maassa tai alueella, joista OECD-maita oli 35.

Suomalaisnuorten lukutaidon taso (490) on edelleen OECD:n keskiarvoa (476 pistettä) korkeampi. Vuoden 2018 tulokseen verrattuna Suomen pistekeskiarvo on laskenut 30 pistettä. Lukutaidon osaaminen on heikentynyt matematiikan tavoin useimmissa osallistuneissa maissa.

Myös luonnontieteiden osaamisen keskiarvo oli Suomessa OECD-maiden keskiarvoa parempi, 511 pistettä. Suomessa sekä OECD-maissa kokonaisuutena nuorten luonnontieteellinen osaaminen on heikentynyt vuosien 2006 ja 2009 huipputasosta. Laskeva trendi on ollut Suomessa OECD-maiden keskiarvoa voimakkaampi.

 

 

Vuonna 2024 peruskoulun päättäneistä lähes kaikki hakivat välittömästi jatko-opintoihin. Hakematta jätti vain 0,5 prosenttia. Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa jatkoi 93 prosenttia. Ei-jatkaneista kuitenkin 7 prosenttiyksikköä jatkoi valmentavassa ja valmistavassa koulutuksessa.

Lukiokoulutuksessa jatkoi heti peruskoulun jälkeen 52 prosenttia ja ammatillisessa koulutuksessa 40 prosenttia. Vuonna 2023 tutkintotavoitteisen ja valmistavan koulutuksen ulkopuolelle jääneistäkin valtaosa jatkoi tutkintokoulutuksessa vuonna 2024.