Opiskelijat ja opinnot

 

 

Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisen koulutuksen oppilaiden ja opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,4 miljoonaa vuonna 2025. Esi- ja perusopetuksessa oli 594 000 oppilasta. Toisella asteella oli noin 440 000 tutkintotavoitteista opiskelijaa ja korkeakouluopinnoissa reilut 360 000 opiskelijaa.

Perusopetuksessa oppilasmäärät olivat laskussa vuoteen 2013 asti, jonka jälkeen oli pientä nousua vuosittain, kunne käänne laskuun tapahtui vuonna 2024. Lukiokoulutuksessa opiskelijamäärien lasku kääntyi kasvuun vuonna 2019. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijamäärä on pääsääntöisesti ollut kasvussa kääntyen laskuun vuonna 2025. Ammattikorkeakoulutuksessa opiskelijamäärät ovat olleet kasvussa. Yliopistokoulutuksessa opiskelijamäärän lasku kääntyi nousuksi vuonna 2018.

 

 

Varhaiskasvatukseen osallistui 234 000 lasta vuonna 2025. Osallistuneiden lasten määrä kasvoi nopeasti vuodesta 2005 alkaen, mutta kääntyi viime vuosikymmenen lopulla laskuun pienentyneiden ikäluokkien myötä. Varhaiskasvatukseen osallistui 61 prosenttia 1-2-vuotiaista lapsista ja 91 prosenttia 3−5-vuotiaista lapsista. Varhaiskasvatukseen osallistuneiden osuus on noussut molemmissa ikäryhmissä.

Varhaiskasvatukseen osallistuneista lapsista 44 000 oli yksityisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2025. Yksityiseen varhaiskasvatukseen osallistuneista lapsista 78 prosentilla hoito järjestettiin palvelusetelillä, 16 prosentilla yksityisen hoidon tuella ja 7 prosentilla kunnan ostopalveluna.

 

 

Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa oli 139 600 ulkomaalaista (kansalaisuus muu kuin suomi) opiskelijaa vuonna 2025. Määrä on 10 prosenttia kaikista opiskelijoista (vieraskielisiä 16 prosenttia). Ulkomaalaistaustaisia oli 16 prosenttia opiskelijoista – nousua prosenttiyksikkö. Eniten ulkomaalaisia opiskelijoita oli ammatillisessa koulutuksessa, 14 prosenttia, ja vähinten lukiokoulutuksessa, 4 prosenttia. Perusopetuksessa ulkomaalaisten osuus oli 8 prosenttia. Korkeakoulutuksessa ulkomaalaisia opiskelijoita oli 11 prosenttia.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on kasvanut eniten ammatillisessa koulutuksessa vuodesta 2005 – 6,5-kertaistunut. Ammattikorkeakoulutuksessa, jossa määrä on yli 5-kertaistunut vuodesta 2005, kasvu on ollut nopeinta aivan viime vuosina.

 

 

Vuoden 2024 kevään uusista ylioppilaista jatko-opiskelupaikkaa haki 77 prosenttia - ei merkittävää laskua vuodentakaisesta. Uusista ylioppilaista 66,5 prosenttia ei kuitenkaan jatkanut tutkintoon johtavassa koulutuksessa ylioppilaaksitulovuonna. Yliopistokoulutuksessa jatkoi 21 prosenttia, ammattikorkeakoulussa 11 prosenttia ja ammatillisessa koulutuksessa 1,3 prosenttia uusista ylioppilaista.

Vuodesta 2007 jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden osuus uusista ylioppilaista on kasvanut 14 prosenttiyksikköä. Etenkin naisten ja ammattikorkeakoulutuksessa välittömästi jatkavien osalla on tapahtunut laskua. Esimerkiksi vuonna 2007 ammattikorkeakoulussa opintoja välittömästi jatkoi 21 prosenttia tuoreista ylioppilaista, kun vuonna 2024 osuus oli enää 11 prosenttia.

 

 

 

Lukuvuonna 2023/2024 opiskelijoista 5,8 prosenttia keskeytti opintonsa eikä jatkanut välittömästi missään tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Etenkin lukiokoulutuksessa keskeyttämisen jälkeen jatkettiin välittömästi toisessa koulutuksessa. Miehillä keskeyttäminen oli 2,1 prosenttiyksikköä naisia yleisempää. Miehet keskeyttivät kaikilla koulutussektoreilla useammin kuin naiset. Koulutusmuotoa naiset vaihtoivat hieman miehiä useammin. Sekä miehet että naiset keskeyttivät useimmiten ammatillisen koulutuksen.

Nuorille suunnatussa lukiokoulutuksessa keskeyttämisprosentti oli 2,6, ammatillisessa peruskoulutuksessa 9,9, ammattikorkeakoulututkintokoulutuksessa 8,2 ja yliopistokoulutuksessa (alemmat ja ylemmät) 5,1 prosenttia. Keskeyttämiset vähenivät kaikissa muissa koulutusmuodoissa paitsi ammatillisessa peruskoulutuksessa. Keskeyttämisten osuus jatkoi näin laskuaan.

 

 

Vuosina 2017-2021 läpäisyasteet nousivat korkeakoulutuksessa ja laskivat toisella asteella. Vuonna 2024 lukiokoulutuksen suoritti tavoiteajassa (3,5 vuotta) 78 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen 57 prosenttia. Tavoiteajassa päivätoteutuksessa ammattikorkeakoulututkinnon suoritti 53 prosenttia (4,5 vuotta). Yliopistoissa ylemmän korkeakoulututkinnon suoritti 38 prosenttia, ja kokonaisuutena 71 prosenttia kaikista (5,5 vuotta).

Vuonna 2024 miehistä suurempi osuus, 80 prosenttia, suoritti ylioppilastutkinnon kolmessa ja puolessa vuodessa kuin naisista, 77 prosenttia. Miehistä ammatillisen koulutuksen suoritti 56 prosenttia ja naisista 58 prosenttia. Korkeakoulutuksen suorittamisessa oli isompia eroja sukupuolten välillä. Tavoiteajassa ammattikorkeakoulututkinnon suoritti 39 prosenttia miehistä ja 66 prosenttia naisista sekä ylemmän korkeakoulututkinnon suoritti 30 prosenttia miehistä ja naisista 43 prosenttia.

 

 

OECD:n PISA-arvioinnissa vuonna 2025 suomalaisnuorten matemaattisen osaamisen keskiarvo oli 469 pistettä, joka on 79 pistettä vähemmän kuin huippuvuonna 2006 (548 pistettä). Suomi oli kuitenkin edelleen OECD-maiden keskiarvon (463) yläpuolella. Matematiikan pistekeskiarvo laski vuosina 2015-2025 vertailukelpoisista maista jopa 56 maassa tai alueella ja nousi vain 15 maassa.

Suomalaisnuorten lukutaidon taso (474) on edelleen OECD:n keskiarvoa (461 pistettä) korkeampi. Vuoden 2006 tulokseen verrattuna Suomen pistekeskiarvo on laskenut 73 pistettä. Lukutaidon osaaminen on heikentynyt matematiikan tavoin lähes kaikissa osallistuneissa maissa.

Myös luonnontieteiden osaamisen keskiarvo oli Suomessa OECD-maiden keskiarvoa (482) parempi, 504 pistettä. Suomessa sekä OECD-maissa kokonaisuutena nuorten luonnontieteellinen osaaminen on heikentynyt vuosien 2006 ja 2009 huipputasosta. Laskeva trendi on ollut Suomessa (-59) OECD-maiden keskiarvoa (-19) voimakkaampi.

 

 

Vuonna 2024 peruskoulun päättäneistä lähes kaikki hakivat välittömästi jatko-opintoihin. Hakematta jätti vain 0,5 prosenttia. Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa jatkoi 93 prosenttia. Ei-jatkaneista kuitenkin 7 prosenttiyksikköä jatkoi valmentavassa ja valmistavassa koulutuksessa.

Lukiokoulutuksessa jatkoi heti peruskoulun jälkeen 52 prosenttia ja ammatillisessa koulutuksessa 40 prosenttia. Vuonna 2023 tutkintotavoitteisen ja valmistavan koulutuksen ulkopuolelle jääneistäkin valtaosa jatkoi tutkintokoulutuksessa vuonna 2024.