Tiede ja TKI
Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. T&K-menon kasvu kääntyi tavoitellulle uralle vuonna 2021. Osaltaan tavoitetta on tukenut hidas BKT:n kasvu. Kuitenkin myös panostus, niin julkinen kuin ratkaisevassa asemassa oleva yksityinen, on kasvanut aiempaa selvästi nopeammin.
Merkittävin T&K-toiminnan rahoittaja Suomessa on yrityssektori, ja suurin osa tutkimus- ja kehittämistyöstä myös tehdään yrityksissä. Vuonna 2024 kotimaisen yrityssektorin osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta oli 55 prosenttia. Kun tähän rahoitukseen lisätään ulkomailta tullut yritysrahoitus, yritysten osuus T&K-toiminnan kokonaismenojen rahoituksesta oli kaksi kolmasosaa. Yritysten T&K-rahoitus kohdentuu lähes täysin yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaan: esimerkiksi korkeakoulujen ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta yritysten osuus on ollut noin 3 prosenttia viime vuosina. Yritysten osuus oli 68 prosenttia Suomen kaikista T&K-menoista vuonna 2024.
Toiseksi suurin T&K-menojen rahoittaja on julkinen sektori. Sen osuus rahoituksesta on ollut kutakuinkin reilun neljänneksen luokkaa koko 2000-luvun. Tutkimus- ja kehittämistoiminnaltaan toiseksi suurin on korkeakoulusektori. Sen osuus on viime vuosina ollut noin neljänneksen T&K-menoista.
Korkeakoulujen tutkimusmenot ovat 2,7-kertaistuneet vuosituhannen alusta. Kehitys hidastui vuosina 2010–2016, mutta kääntyi kasvuun vuonna 2017. Vuonna 2024 korkeakoulujen tutkimusmenot olivat yli 2,1 miljardia euroa. Ammattikorkeakoulujen osuus tästä oli reilut 12 prosenttia ja loput yliopistojen sekä yliopistollisten keskussairaaloiden. Tutkimustoiminnan rahoituksesta valtion budjettirahoitus kattoi 45 prosenttia ja muu ulkopuolinen rahoitus 53 prosenttia vuonna 2023. Loppu oli korkeakoulujen omaa rahoitusta mm. liiketoiminnan ja pääoman tuottoja.
Opetus- ja kulttuuriministeriön suoran perusrahoituksen lisäksi tärkeimpiä korkeakoulututkimuksen rahoituslähteitä olivat Suomen Akatemia (389 milj.) ja EU (241 milj.) vuonna 2024. Muusta rahoituksesta tärkeimpiä tahoja olivat kotimaiset rahastot, ministeriöt, Business Finland ja ulkomaat. Ministeriöiden rahoitus laski. Kaikkien muiden rahoittajien rahoitus kasvoi.
Lääke- ja terveystieteissä, luonnontieteissä ja tekniikassa ulkopuolisen rahoituksen osuus oli korkein – noin 60 prosenttia. Humanistisissa tieteissä ulkopuolista rahoitusta oli reilu kolmannes. Tekniikka ja lääketieteet ovat myös suurimmat yritysrahoituksen saajat, alojen korkeakoulututkimuksesta reilut 5 prosenttia on kotimaisten tai ulkomaisten yritysten rahoittamaa.
Tilastokeskuksen mukaan T&K-tehtävissä työskenteli vuonna 2024 kaikkiaan 93 233 henkilöä, joista 41 prosenttia korkeakoulusektorilla. T&K-henkilöstön kokonaismäärä on noussut vuodesta 2017 alkaen laskettuaan aiemmin vuoden 2011 jälkeen. Vuonna 2024 henkilöstö nousi reilulla 2 600 henkilöllä.
T&K-henkilöstö on korkeasti koulutettua – joka viidennellä on tohtorin tutkinto – lisäksi kahdella kolmasosalla on muu yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto. Tutkimus- ja kehittämistyötä tehneistä tohtoreista 67 prosenttia työskenteli korkeakouluissa, 20 prosenttia yrityksissä ja 13 prosenttia julkisella sektorilla.
Tutkimustyövuosia vuonna 2024 tehtiin kaikkiaan 62 431. Määrä nousi edellisvuodesta reilut 2 700 työvuotta eli 4,5 prosenttia. Tutkimustyövuodet nousivat käytännössä yhtä paljon kaikilla sektoreilla. Työvuosista 59 prosenttia tehtiin yrityksissä, 32 prosenttia korkeakouluissa ja loput 9 prosenttia julkisella sektorilla.
Suomessa tutkimus- ja kehittämismenojen suhde BKT:hen oli 3,1 prosenttia vuonna 2023. Tämä vastasi 8,4 miljardin euron panostuksia. Vuonna 2024 BKT-suhde nousi 3,2 prosenttiin panostuksen noustua noin 500 miljoonaa euroa.
OECD:n mukaan BKT-suhde on Suomen tärkeissä kilpailijamaissa pääsääntöisesti kasvanut tai ainakin säilynyt entisellään viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Suomessa suhde laski 3,7 prosentista vuonna 2009–2010 ja 2,7 prosenttiin vuosina 2016–2017. Esimerkiksi Ruotsin ja Suomen tutkimusmenojen BKT-suhteet olivat vielä vuonna 2014 samalla tasolla, mutta sen jälkeen Suomen menojen supistuessa Ruotsissa on ollut tasaisempi kehitys ja suhde on Suomea selvästi korkeampi eli 3,6 prosenttia vuonna 2023.