1. Koulutettua kansaa ei höynäytetä
Tavoite: Suomi vahvistaa osaamista, teknologista uudistumista ja kriisinkestävyyttä digiajassa
Demokratiat kohtaavat haasteita, mutta sivistynyt yhteiskunta kestää kriisit. Kasvatus ja koulutus, tiede ja tutkimus, taide ja kulttuuri sekä urheilu ja liikunta synnyttävät ja ylläpitävät kansakunnan henkistä pääomaa, joka jo itsessään luo kriisinkestävyyttä.
Jotta yhteiskunta voi uudistua, uusien sukupolvien on voitava oppia aiemmin luodun tiedon ja kulttuurin pohjalta. Suomi hyödyntää uusia teknologioita osaamisen, kasvun ja demokratian vahvistamiseksi, mutta estää niiden käytön yhteiskunnan rapauttamiseen ja ihmisten harhaanjohtamiseen. Tuodaan sivistystoimijat, tutkimuslaitokset ja yritykset yhteen tiedon siirtymisen, uusien kumppanuuksien ja innovaatioiden syntymisen edistämiseksi. Tutkittua tietoa pitää hyödyntää päätöksenteossa kaikilla tasoilla.
- Varmistetaan, että kaikilla on pääsy monilukutaidon, digisivistyksen ja tekoälyn ymmärryksen kehittämiseen, sillä koulutettua kansaa ei höynäytetä disinformaatiolla ja hybridivaikuttamisella.
- Kehitetään keinoja puuttua AI-huijaamiseen. Kielletään kansallisella lainsäädännöllä ja EU-tasolla ihmisen kuvan ja äänen luvaton jäljittely (deepfake).
- Panostetaan tutkimusympäristöihin, kansallisiin ja yhteiskäyttöisiin TKI-infrastruktuureihin sekä teholaskentaan tutkimuksen ja innovaatioiden edistämiseksi, datapohjaisen arvonluonnin vahvistamiseksi ja vihreän siirtymän vauhdittamiseksi.
- Vahvistetaan tekoälyn ja uusien teknologioiden osaamista koulutuksessa ja tutkimuksessa. Pidetään huolta ihmisten osaamisen kehittämisestä myös tekoälyajassa – tekoäly tukee ihmisten osaamista, mutta ei korvaa ihmisälyä.
- Avataan viranomaisten julkisin varoin kerätyt data-aineistot tutkijoiden hyödynnettäväksi sujuvasti ja maksutta.
- Säädetään korkeakouluille mahdollisuus tutkimusartikkeleiden säilyttämiseen omissa järjestelmissään, jotta tutkimusten hyödyntäminen ja avoin tiede mahdollistuu laajasti.
- Kehitetään edellytyksiä ammatillisen koulutuksen kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.
- Varmistetaan, että liian tiukka tekijänoikeussuoja ei muodostu esteeksi tiedon vapaalle kululle. Digitalisaatiota ja tekoälyä koskevassa sääntelyssä on otettava huomioon sivistykselliset oikeudet, kuten digitaalisten aineistojen käyttö opetuksessa ja tutkimuksessa ilman raskaita lupaprosesseja. Tekoälyn kouluttamisen salliva tekstin- ja tiedonlouhinnan poikkeussäännös tulee säilyttää tekijänoikeuslaissa, eikä sitä saa korvata sopimuslisenssillä.
- Tekijänoikeuslain opetuspoikkeus tulee säädellä niin, että kaikki koulutukseen sisältyvät oppimistilanteet ovat opetuspoikkeuksen piirissä mukaan lukien koulutukseen sisältyvät konsertti- ja esitystilanteet. Digitaalisten aineistojen käytön tulee olla joustavaa myös etä- ja hybridiopetuksessa.
2. Väki vähenee, jokaisen osaaminen ratkaisee
Tavoite: Yhä useampi suorittaa tutkinnon ja osaamista voi päivittää läpi elämän
Oppimistulokset heikkenevät ja nuorten aikuisten koulutustasotavoite on karannut. Perustaidoista ja yleissivistyksestä on pidettävä huolta kasvatuksen ja koulutuksen ketjussa niin, että osaaminen on aina varmistettu eteenpäin siirryttäessä. Koulutuspaikkojen kasautumista samoille henkilöille on vähennettävä, jotta nuoret pääsevät koulutukseen, järjestelmä toimii tehokkaasti ja verovaroin kustannettu koulutus kohdentuu oikeudenmukaisemmin nykyistä useammalle.
- Nostetaan varhaiskasvatuksen osallistumisastetta täsmätoimin: 1) varmistetaan että perheillä on vapaus valita lapselleen sopivin päiväkoti säätämällä subjektiivinen oikeus palveluseteliin 2) kehitetään päiväkotien yhteyteen matalan kynnyksen kerhoja maahanmuuttajaperheille.
- Kehitetään varhaiskasvatuksen kelpoisuussäädöksiä ja mitoituksia vastaamaan paremmin eri ikäisten lasten tarpeita.
- Uudistetaan esiopetus niin, että lapsien päivät ovat ehyitä. Esiopetukseen on oltava mahdollisuus osallistua myös yksityisessä varhaiskasvatuksessa.
- Varmistetaan osaamistakuun sujuva toimeenpano: opetussuunnitelman perusteita tiivistetään, arviointikriteerejä selkeytetään ja luodaan kansallinen tehtäväpankki arvioinnin yhtenäistämiseksi. Koulutuksen kehittämisen tulee perustua mitattavaan dataan ja tutkimustietoon.
- Tarjotaan matalan kynnyksen koulutusta aikuisten perustaitojen vahvistamiseen ja jatketaan perustaitojen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kehittämistä.
- Sivistystoimijat kehittävät sujuvia siirtymiä asteelta toiselle sekä koulutusalalta ja -muodosta toiseen. Luodaan toimivia väyliä ja lisätään erityisesti ammatillisen koulutuksen käyneille viestintää mahdollisuuksista korkeakouluissa.
- Korkeakoulujen kapasiteettia kasvatetaan koulutustasotavoitteen mukaisesti. Koulutuspaikkojen lisäykset rahoitetaan täysimääräisesti.
- Korkeakoulujen aloituspaikkojen on kohdistuttava tehokkaasti nuorille, joilla ei vielä ole tutkintoa. Tämän turvaamiseksi on selvitettävä, millä toteutustavalla korkeakoulut voisivat päättää periä maksuja toisen samantasoisen tutkinnon suorittamisesta.
- Varmistetaan, että ilman opiskelupaikkaa jääneille on mahdollisuuksia etsiä oikeaa suuntaa ja vahvistaa valmiuksiaan.
- Kehitetään korkeakoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja muun jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia toimiviksi ja erilaisiin elämäntilanteisiin joustaviksi kokonaisuuksiksi (esimerkiksi pienet osaamiskokonaisuudet, tutkinnon osat, täydennyskoulutus- tai lyhyttutkinnot), joista saa työelämässä hyödynnettävän todistuksen.
- Poistetaan avoimen korkeakoulutuksen maksukatto tarjonnan laajentamiseksi. Tehdään kaikki koulutusmaksut verovähennyskelpoisiksi.
Tavoite: Hyvinvoiva nuori oppii
Suurin osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä. Tuen tarve on kuitenkin kasvanut ja usko tulevaisuuteen on heikentynyt. Nuorten ja perheiden pahoinvointia on ehkäistävä ja osallisuuden kokemuksia lisättävä, jotta jokainen saa edellytykset koulutukseen. Varmistetaan, että opettajat saavat perus- ja jatkokoulutuksessa paremmat valmiudet kohdata erilaisista lähtökohdista tulevat oppilaat ja opiskelijat. Jokaisen potentiaali ja lahjakkuus ansaitsee tukea ja kannustusta. Pidetään huoli siitä, että tukea tarvitsevat saavat apua ja ohjausta ja että koulussa jokainen saa olla oma itsensä ja yltää parhaimpaansa.
- Tunnistetaan sivistystoimijoiden ja niiden henkilöstön rooli osallisuuden rakentamisessa kasvatuksen ja koulutuksen, taiteen ja kulttuurin, liikunnan ja urheilun sekä harrastustoiminnan avulla.
- Rasismia, kiusaamista ja syrjintää on torjuttava aktiivisesti koulutuksessa ja koko yhteiskunnassa.
- Vastuu lapsen ja nuoren hyvinvoinnista ei kuulu yksin koululle. Sujuvoitetaan oppilaitosten ja hyvinvointialueiden yhteistyötä. Vastuiden, polkujen ja rahoituslogiikan on oltava selkeitä.
- Opettajien työaikaa on käytettävä enemmän lasten ja nuorten kanssa toimimiseen, vähemmän hallintoon. Suunnitteluvelvoitteita on karsittava siten, että paikallinen opetussuunnitelma riittää.
- Uudistetaan varhaiskasvatuksen lapsen tuki. Säädetään palvelusetelin arvoon tuen tarpeen perusteella tehtävät korotukset täsmällisemmin. Tehdään lapsikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat ainoastaan tukea tarvitseville lapsille.
- Kohdennetaan yliopistojen harjoittelukouluille rahoitusta vasta maahan tulleiden lasten valmistavan opetuksen järjestämiseen. Nostetaan harjoittelukoulujen kotikuntakorvaus 100 prosenttiin ja tuodaan tuen velvoitteet samalle tasolle kuin muilla yksityiskouluilla.
- Varmistetaan, että oppivelvollisilla on täydet opiskeluviikot opetusta ja ohjattua oppimista eri oppimisympäristöissä.
- Vahvistetaan vapaan sivistystyön roolia elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien tarjoamisessa kaikille – myös niille, joille koulunkäynti on ollut haastavaa.
- Tunnistetaan heikon opiskelukunnon nuorten erityiset haasteet ja kehitetään heille joustavampia tapoja suorittaa oppivelvollisuutta. Laajennetaan sairaalaopetusta toiselle asteelle.
3. Osaaminen ei synny tyhjästä
Tavoite: Koulutuksen ja tutkimuksen rahoitus ja toimintamahdollisuudet turvataan koko Suomessa
Laadukas koulutus ja tutkimus tuottavat kasvun edellytyksiä – kaikkialla Suomessa. Suomi kilpailee muiden maiden kanssa globaalissa taloudessa, jossa jopa 60 prosenttia eroista maiden bruttokansantuotteessa selittyy osaamiseroilla. Koulutuksen ja tutkimuksen laatu on varmistettava, vaikka suhdanteet muuttuvat ja menopaineet kasvavat. Indeksikorotukset varmistavat, että rahoitus ei jää kustannustason noususta jälkeen. Koulutusketjua on kehitettävä kokonaisuutena tilanteessa, jossa alueet erilaistuvat: tarvitsemme lisää toimintavapauksia ja yhteistyön mahdollisuuksia. Laadukkaat korkeakoulut, joissa on maailmanluokan tutkimusympäristöt ja -laitteistot sekä osaava henkilöstö, tuottavat uutta tutkittua tietoa ja synnyttävät innovaatioita, tarjoavat TKI-palveluja sekä houkuttavat osaajia maailmalta.
- Otetaan tavoitteeksi saada koulutuksen oppilas- tai opiskelijakohtainen rahoitus vähintään pohjoismaiselle tasolle kaikilla tasoilla. Lasten määrän vähentyessä pidetään peruskoulun rahoituksen euromääräinen loppusumma samana, jolloin rahoitus oppijaa kohti kasvaa. Kohdennetaan valtion lisärahoitus suoraan kouluille menevään tasa-arvorahoitukseen, jonka kriteeristöön on lisätty myös taantuvat alueet.
- Turvataan kasvatuksen ja koulutuksen ylläpitäjäneutraali järjestäjämalli sekä monimuotoisen järjestäjärakenteen toimintaedellytykset. Edellytetään kuntia laskemaan ja julkaisemaan oman varhaiskasvatuspalvelun kustannukset, jotta päättäjien on mahdollista vertailla eri toteutustapoja keskenään.
- Sallitaan etäopetuksen hyödyntäminen kaikilla tasoilla oppijan ikä ja valmiudet huomioon ottaen. Suurin osa koulunkäynnistä ja opiskelusta vaatisi jatkossakin läsnäoloa, mutta etäopetuksella ja etäyhteyksillä olisi mahdollista vähentää pitkien välimatkojen rasitteita lapsille ja nuorille sekä varmistaa monipuolinen opetustarjonta kaikkialla. Ei estetä uusien toimintatapojen kehittymistä liian tiukoilla kelpoisuusehdoilla.
- Laaditaan lukiokoulutuksen pitkän välin kehittämissuunnitelma tavoitteena lisätä valinnaisuutta ja turvata laadukas lukiokoulutus väestörakenteen muuttuessa.
- Varmistetaan osaajien saatavuus ja koulutuksen saavutettavuus koko Suomessa. Eri alojen korkeakoulutetuilla pitää olla joustavat mahdollisuudet kouluttautua aineenopettajaksi.
- Puretaan esteitä ja kannustetaan yhteistyöhön koko koulutusjärjestelmässä. Annetaan ammattikorkeakouluille ja yliopistoille mahdollisuus tehdä entistä syvempää rajat ylittävää yhteistyötä omien päätöstensä ja tarpeidensa pohjalta.
- Monipuolistetaan koulutuksen rahoitusta niin, että EU:n sekä säätiöiden, yritysten ja muun yksityisen sektorin rahoitus koulutukseen kasvaa. Lisärahoituksen hankinnan ei pidä leikata valtion rahoitusta.
- Jatketaan julkisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen kasvattamista kohti neljän prosentin kasvutavoitetta, jossa kaksi kolmasosaa TKI-rahoituksesta tulee yrityksiltä. Parannetaan yritysten kannusteita investoida TKI-toimintaan.
- Julkisesta TKI-rahoituksesta merkittävä osa kohdennetaan korkeakouluille ja niiden perusrahoitukseen myös tohtorikoulutuspilotin päättymisen (2027) jälkeen.
4. Suomi tarvitsee osaajia ja osaajat syyn jäädä
Tavoite: Suomeen tulevien on helppo opiskella, työllistyä, kotoutua ja rakentaa tulevaisuutta
Lisätään Suomen vetovoimaa kansainvälisten osaajien silmissä. Otetaan Suomeen tulleet mukaan työhön ja yhteiskuntaan niin, että he haluavat pysyä täällä. Koulutus- ja maahanmuuttajapalveluiden tulee toimia kokonaisuutena, jotta siirtymä työelämään on ripeä. Kielitaidon kehittyminen on keskeistä niin työllistymisen kuin yhteiskuntaan kiinnittymisen kannalta. Myös sivistysala hyötyisi henkilöstön kansainvälisten taustojen vahvistamisesta, mutta siinä esteenä ovat alan tiukat kielitaitovaatimukset erityisesti perusopetuksessa.
- Sujuvoitetaan maahanmuuttoa digitaalisella asioinnilla ja nopeutetulla prosessilla.
- Säädetään AMK-tutkinnon suorittaneille sama oleskelulupakäytäntö kuin yliopistossa alemman tutkinnon suorittaneille.
- Luodaan työnantajille kannustimet harjoittelupaikkojen tarjoamiseen kansainvälisille opiskelijoille sekä tukipalveluja ensimmäisen vieraskielisen työntekijän rekrytointiin.
- Myönnetään tutkijoiden oleskelulupa vähintään koko tutkimusrahoituksen tai tutkinnon keston (5 vuotta) ajaksi.
- Huomioidaan koko perheen tilanne ja kiinnitetään huomiota mukana muuttavan puolison koulutus- tai työllistymismahdollisuuksiin sekä lasten koulutukseen.
- Tarjotaan mahdollisuuksia kielitaidon kehittämiseen koulutuksessa ja työn ohessa.
- Varmistetaan ulkomailla hankitun osaamisen tai suoritetun tutkinnon tunnustamisen sujuvuus ja toimiva polku työelämään. Prosessin on oltava selkeä ja kustannusten sekä vaadittavien täydentävien opintojen kohtuulliset.
- Kevennetään opetusalan kielitaitovaatimuksia niin, että erinomaisen suomen tai ruotsin kielen taidon sijaan opetuskielen riittävä hallinta on ratkaisevaa.
- Varmistetaan vapaan sivistystyön oppilaitosten edellytykset järjestää laadukasta ja joustavaa kotoutumiskoulutusta sekä luku- ja kirjoitustaitokoulutusta, joka tukee työllistymistä, jatko-opintovalmiuksia sekä arjen osallisuutta. Integroidaan kotoutumiskoulutus vahvemmin osaksi koulutusjärjestelmää.
