Yhteistyöllä kohti parempaa työllistymistä – Pohjois-Karjalan Osuuskaupan ja Ammattiopisto Luovin kumppanuus työnantajan ja oppilaitoksen silmin
Ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhteistyö on noussut yhä tärkeämmäksi keinoksi edistää erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistymistä. Pohjois-Karjalan Osuuskaupan henkilöstöjohtaja Mika-Jussi Mononen, Ammattiopisto Luovin tieto- ja viestintäjohtaja Susanna Kangas ja työelämäkoordinaattori Tapio Mustonen ovat käytännön työssä nähneet, että pitkäjänteinen kumppanuus tuo konkreettisia hyötyjä niin opiskelijoille, oppilaitokselle, työnantajalle ja koko työyhteisölle.
Ammatillinen koulutus tärkeimpänä rekrytointikanavana
Monosen mukaan ammatillisen koulutuksen merkitys on kasvanut viime vuosina merkittävästi.
”Ammattiosaajien kysyntä on kova ja on meille tällä hetkellä jo tärkein rekrytointikanava. Valinnat tehdään pitkälti jo koulutuksen aikana, ja siksi meille työnantajana on tärkeää olla kontaktissa tulevaisuuden osaajiin jo opiskeluvaiheessa”, Mononen painottaa.
Yhteistyö työnantajien kanssa auttaa Luovin opiskelijoita pääsemään työelämään ja on tärkeä osa heidän koulutuspolkuaan.
”PKO on meille strateginen kumppani. Meillä on yhteiset arvot ja tavoitteet, ja yhteistyö on jo niin syvällä, että se on osa arkea”, kertoo Kangas.
Pohjois-Karjalan Osuuskaupan ja Luovin yhteistyö on vuosien saatossa kehittynyt satunnaisista harjoitteluista vakiintuneeksi toimintamalliksi. Nykyään yhteistyö on helppoa ja luontevaa.
”Harjoittelut ja kesätyöt ovat vakiintuneet käytännöiksi, eikä niitä tarvitse enää erikseen järjestellä – toimintatavat ovat tuttuja molemmissa organisaatioissa”, Mononen kuvailee.
Yhteistyö on kehittynyt vuosien varrella kokemusten ja erehdysten kautta. Vastuullisuus opiskelijan kannalta tarkoittaa sitä, että harjoittelupaikka soveltuu hänen taitoihinsa.
”Kun työpaikalla pääsee näyttämään osaamisensa, se vahvistaa nuoren itsetuntoa ja osaamista”, Mustonen kertoo.
Tuki ja ohjaus madaltavat työnantajan kynnystä
Mononen nostaa esiin Luovin vahvan ohjauksen ja tuen merkityksen erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistymisessä.
”Luovilla on ollut aina huipputasoinen ohjaus. Tämä madaltaa kynnystä lähteä mukaan yhteistyöhön, koska tietää, että oppilaitoksessa on aina kontakti, jonka kanssa voin käydä asiat läpi, jos jokin ei mene suunnitellusti”, Mononen kiittää.
Luovissa onkin panostettu siihen, että opiskelijat saavat tarvitsemansa yksilöllisen tuen ja ohjauksen myös työpaikalla.
”Yhteistyö perustuu luottamukseen ja avoimeen kommunikaatioon – kynnys ottaa yhteyttä on matala, ja vaikeistakin asioista uskalletaan puhua”, Mustonen toteaa.
Yksi yhteistyön merkittävimmistä vaikutuksista on ollut PKO:n työyhteisön monimuotoisuuden lisääntyminen ja ilmapiirin parantuminen. Monosen mukaan Luovin opiskelijoiden mukanaolo on nostanut työtyytyväisyyttä ja tuonut työpaikoille hyväksyntää, suvaitsevaisuutta ja iloa.
”Monimuotoisuus kattaa paljon muutakin kuin sukupuolen tai kansainvälisyyden: erityistä tukea tarvitsevat ja täsmätyökykyiset ovat suuri monimuotoisuutta lisäävä tekijä työpaikoilla”, Mononen huomauttaa.
Kun opiskelijat kokevat olevansa arvokas osa työyhteisöä, usko heidän omiin kykyihinsä vahvistuu. Onnistumisten mahdollistaminen on tärkeää kaikille opiskelijoille.
Haasteet ja kehitystarpeet
Vaikka yhteistyö on tuonut paljon hyvää, Mononen näkee myös kehitystarpeita erityistä tukea tarvitsevien työllistämisessä. Hän peräänkuuluttaa yhteiskuntaan joustavampia malleja työehtosopimuksiin ja palkkatukeen, jotta työnantajat voisivat helpommin työllistää erityisryhmiä. Mononen ehdottaa mallia, jossa erityistä tukea tarvitsevan palkkatukea voisi myöntää nykyistä joustavammin. Jos henkilö pystyy työskentelemään vain osittain työehtosopimuksen mukaisesti, palkka määräytyisi työpanoksen mukaan ja henkilö saisi osan toimeentulosta yhteiskunnalta, kuten nykyisin työttömyysturvan kautta. Näin työnantajalla olisi matalampi kynnys palkata erityistä tukea tarvitseva henkilö, ja työntekijä saisi mahdollisuuden ansaita ja osallistua työelämään omien kykyjensä mukaan.
Mononen nostaa esiin myös toisen kehitystarpeen palkkatuen käytössä. Hänen mukaansa olisi tärkeää, että palkkatukea voisi jaksottaa nykyistä vapaammin.
”Kuntoutuva työntekijä kohtaa usein ajanjaksoja, jolloin työnteko ei ole mahdollista. Olisi hyvä, jos palkkatukea voisi käyttää joustavasti näiden jaksojen mukaan”, Mononen toteaa.
Tällaista uutta toimintamallia olisi hyvä pilotoida esimerkiksi ammatillisista erityisoppilaitoksista valmistuvien nuorten työllistämiseen. Oppilaitoksen näkökulmasta suuri haaste on tuen jatkuvuus valmistumisen jälkeen.
”Valmistuttuaan oppilaitoksesta moni nuori tarvitsee edelleen ohjausta ja taloudellista turvaa siirtyessään työelämään. Yhteiskunnassa pitäisi kehittää malleja, jotka mahdollistavat yksilöllisen tuen jatkumisen myös valmistumisen jälkeen”, Mustonen pohtii.
Rohkeutta ensimmäiseen askeleeseen
Monosen viesti muille työnantajille on selkeä:
”Rohkeutta ensimmäiseen askeleeseen! Ammatilliset erityisoppilaitokset tuovat ammattilaiset ja tuen mukanaan työpaikalle, joten asioita ei tarvitse osata valmiiksi. Yhteistyö kantaa, ja suurin osa kokemuksista on ollut todella onnistuneita”, hän kannustaa.
Luovin edustajat toivovat, että yhteistyön hyvät käytännöt leviäisivät laajemmalle.
”Yhteistyö hyödyttää kaikkia osapuolia – opiskelijoita, työnantajaa ja koko yhteiskuntaa. On tärkeää, että jokaisella on mahdollisuus löytää oma paikkansa työelämässä”, Kangas ja Mustonen summaavat.
Teksti toteutettu osana Sivistysala ry:n ETEKA-hanketta
27.11.2025