Viestit budjettiriiheen 2026
Kasvu syntyy osaamisesta ja luovuudesta
Sivistysalan tavoitteena on, että Suomi on parhaiten koulutettujen ihmisten hyvinvoiva, avoin ja vetovoimainen maa, jossa osaamisella ja luovuudella tehdään parempaa maailmaa.
Suomen yhteiskunnan haasteet ratkaistaan koulutuksen ja osaamisen avulla. Talouden kasvu syntyy osaavista ihmisistä, uudesta tiedosta ja innovaatioista. Jokaisella pitää olla valmiudet osallistua koulutukseen, työelämään ja yhteiskuntaan.
Koulutus ja tutkimus ovat pitkäjänteisiä investointeja. Niiden laatua ja saavutettavuutta ei voida turvata, jos rahoituksen reaaliarvo heikkenee tai pysyvää toimintaa rakennetaan määräaikaisten hankkeiden varaan.
Budjettiriihessä odotamme, että hallitus…
- säilyttää koulutuksen ja tutkimuksen indeksit, jotta rahoitus vastaa kustannustason nousua
- pitää koulutuksen ja sivistyksen valtiovallan erityissuojeluksessa
- turvaa sivistysalan pitkäjänteisen rahoituksen ja toimintaedellytykset
Sivistysalan uudet ehdotukset budjettiriiheen
Korkeakoulujen innovaatiopalvelut muuttavat T&K-panostukset kasvuksi
Korkeakoulut ovat suomalaisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän ytimessä. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040 edellyttää tutkimustulosten ja luovien alojen osaamisen nykyistä laajempaa hyödyntämistä ja kaupallistamista.
Innovaatiopalvelut ovat silta tutkimuksen ja markkinoiden välillä. Ne tunnistavat kaupallistettavia tutkimustuloksia, tukevat aineettomien oikeuksien suojaamisessa ja auttavat tutkijoita, henkilöstöä ja opiskelijoita kaupallistamisen eri vaiheissa. Palvelut rakentavat yhteyksiä yrityksiin ja rahoittajiin sekä vahvistavat korkeakoulujen roolia innovaatioekosysteemeissä.
Korkeakoulujen omien kyvykkyyksien vahvistaminen parantaa myös olemassa olevien Suomen Akatemian ja Business Finlandin rahoitusten vaikuttavuutta.
Ehdotus:
Hallitus osoittaa 15 miljoonaa euroa korkeakoulujen innovaatiopalvelujen ja -kyvykkyyksien vahvistamiseen. Rahoituksella lisätään kaupallistamisen, aineettomien oikeuksien ja teknologiansiirron asiantuntemusta sekä vahvistetaan korkeakoulujen yritys- ja sijoittajaverkostoja.
Opiskelukyky tukee valmistumista
Suomi tarvitsee lisää korkeakoulutettuja osaajia. Koulutustaso ei kuitenkaan nouse pelkästään lisäämällä korkeakoulujen aloituspaikkoja, vaan opiskelijoiden on myös pystyttävä etenemään opinnoissaan ja valmistumaan. Eurostudent 2025 -tutkimuksen mukaan joka kolmannen korkeakouluopiskelijan opinnot kärsivät terveydellisistä syistä ja joka neljännellä on mielenterveyden ongelmia.
Korkeakouluvisiossa 2040 asetetaan tavoitteeksi tukea korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia ja kiinnittymistä opintoihin. Visiossa luvataan kansallinen ohjauksen ja oppimisen tuen viitekehys. Viitekehyksen valmistelun yhteydessä rakennetaan korkeakouluopiskelijoiden moninaiset tarpeet huomioivan yhteisöterveyden valtakunnallinen toimintamalli.
Korkeakoulut tukevat opiskelijoiden oppimista, ohjausta ja hyvinvointia, kun taas YTHS vastaa opiskeluterveydenhuollosta ja opiskelukyvyn edistämisestä. Pilotoimalla uusia tekoälyavusteisia mielenterveyspalveluja korkeakouluopiskelijoille saataisiin uutta kokemusta ja osaamista laajemmaltikin yhteiskunnan käyttöön.
Ehdotus:
1) Hallitus käynnistää opiskelijoiden tukemisen yhteisen (korkeakoulut ja YTHS) valtakunnallisen mallin valmistelun. 2) Hallitus kohdentaa YTHS:lle 2 miljoonaa euroa tekoälyavusteisten digitaalisten mielenterveyspalveluiden kehittämiseen diginatiiville opiskelijakohderyhmälle.
Digitalisaation hyödyt toteutuvat vain, kun kaikki voivat osallistua
Suomessa on yli 300 000 ikäihmistä kokonaan ilman digitaitoja, ja kaksi kolmesta yli 65-vuotiaasta tarvitsee apua sähköisessä asioinnissa. Puutteelliset digitaidot vaikeuttavat palvelujen saamista, lisäävät henkilökohtaisen neuvonnan tarvetta sekä altistavat huijauksille ja väärälle tiedolle.
Julkisten palvelujen digitalisaatiolla tavoitellaan erittäin merkittäviä säästöjä, mutta tämä edellyttää, että palveluja eniten tarvitsevilla on riittävät taidot käyttää digitaalisia järjestelmiä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2025 julkaisema selvitys suosittelee ikääntyneille räätälöityjä, käytännönläheisiä digitaitokoulutuksia ja matalan kynnyksen digitukea. Vapaan sivistystyön oppilaitokset muodostavat yhdessä kirjastojen, järjestöjen ja paikallisten yhteisöjen kanssa valtakunnallisen verkoston, joka tavoittaa myös koulutuksen ja digituen ulkopuolelle jääviä ihmisiä.
Ehdotus:
Hallitus osoittaa 10 miljoonan euron kertaluonteisen määrärahan vuosille 2027–2028 valtakunnalliseen vapaan sivistystyön digitaito-ohjelmaan. Ohjelma toteutetaan vapaan sivistystyön oppilaitosten johdolla yhteistyössä kirjastojen, kuntien ja järjestöjen kanssa.
Maahanmuuttajalasten valmistava opetus mukaan opetusharjoitteluun
Suomalaisissa peruskouluissa opiskeli vuonna 2024 noin 70 000 vieraskielistä oppilasta, joista 7 300 osallistui perusopetukseen valmistavaan opetukseen. Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat edelleen aliedustettuina lukio- ja korkeakoulutuksessa. Samalla maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppimistulosten erot ovat Suomessa kansainvälisesti poikkeuksellisen suuria.
Oppimis- ja kielitaidon haasteita pitää ratkoa jo koulupolun alkuvaiheessa. Tämä edellyttää opettajilta vahvaa osaamista monikielisten oppilaiden kohtaamisessa sekä suomen tai ruotsin kielen oppimisen tukemisessa.
Opettajankoulutuksen rahoitus ei kuitenkaan vastaa muuttunutta toimintaympäristöä: yliopistojen harjoittelukoulut eivät kuulu valmistavan opetuksen valtionosuusrahoituksen piiriin. Tulevat opettajat eivät siten saa opetusharjoittelussaan riittävästi kokemusta monikielisten oppilaiden opetuksesta ja oppimisen tuesta. Samalla menetetään mahdollisuus kehittää ja levittää vaikuttavia käytäntöjä koko koulutusjärjestelmään.
Ehdotus:
Hallitus varaa miljoona euroa yliopistojen harjoittelukouluille perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämiseen ja kytkemiseen osaksi opetusharjoittelua. Samalla rahoituslainsäädäntöä muutetaan siten, että harjoittelukoulut voivat jatkossa saada valmistavan opetuksen valtionosuusrahoitusta.
Vahvistetaan perheiden valinnanvapautta varhaiskasvatuksessa
Yksityinen varhaiskasvatus täydentää kuntien palveluja ja tarjoaa perheille erilaisia vaihtoehtoja lapsen varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Monipuolinen palvelurakenne auttaa kuntia vastaamaan varhaiskasvatuksen kysyntään ja vahvistaa palvelujen saatavuutta eri puolilla Suomea.
Hallitusohjelmassa on sitouduttu nostamaan yksityisen hoidon tuen piirissä olevien lasten osuus vähintään vuoden 2011 tasolle korottamalla yksityisen hoidon tuen hoitorahaa. Kirjausta ei ole vielä toteutettu. Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on tällä hetkellä enintään 192,28 euroa kuukaudessa. Sen lisäksi voidaan maksaa kuntalisää ja tulosidonnaista hoitolisää.
Matala valtakunnallinen hoitoraha ja kuntalisien suuret alueelliset erot merkitsevät, ettei yksityinen varhaiskasvatus ole yhdenvertaisesti kaikkien perheiden ulottuvilla. Hoitorahan korottaminen pienentäisi perheiden maksettavaksi jäävää osuutta, vahvistaisi perheiden valinnanvapautta ja parantaisi yksityisten varhaiskasvatuksen järjestäjien toimintaedellytyksiä.
Ehdotus:
Hallitus toteuttaa hallitusohjelmakirjauksen ja korottaa yksityisen hoidon tuen hoitorahaa vuoden 2027 alusta. Korotus mitoitetaan tasolle, joka aidosti pienentää perheiden omavastuuta ja lisää tuen käyttöä.