Yhteistyöllä osaajia maalausalalle – LTU ja Helsingin Maalariammattikoulu

Rakennusalan osaajapula ja työelämän muuttuvat tarpeet ovat nostaneet oppilaitosten ja yritysten yhteistyön entistä tärkeämpään rooliin. LTU:n ja Helsingin Maalariammattikoulun yhteistyö tarjoaa konkreettisia esimerkkejä siitä, miten yhteiset tavoitteet ja avoin vuorovaikutus tuottavat tulosta – sekä siitä, millaisia haasteita matkan varrella on kohdattu ja miten ne on yhdessä ratkaistu. 

Luottamus ja avoimuus yhteistyön perustana 

”Ammattiosaajien merkitys alalle on aivan valtava”, korostaa LTU:n työpäällikkö Alice Sacklén, joka on pienestä pitäen nähnyt ja elänyt maalareiden arkea.  

Isällä oli maalausliike, ja myös oma urapolku on vienyt maalarin ammattiopintojen kautta alalle. 

 ”Yksi keskeisimmistä haasteista on alan arvostuksen puute. Liian usein ajatellaan, että maalaustyöt ovat hallussa, jos on kerran maalannut koirankopin mummolan kesämökillä”, Sacklén jatkaa.  

Pintakäsittelyala on laaja kokonaisuus, joka edellyttää tuoteosaamista, työvaiheiden ymmärtämistä ja ammatin perustaitojen hallintaa.  

”On tärkeää, että opiskelijoilla on valmiudet ymmärtää, onko kyseessä esimerkiksi 1800-luvun historiallinen kohde, 1970-luvun kerrostalokokonaisuus vai jokin muu työmaa, johon he menevät työssä oppimaan tai töihin”, Sacklén pohtii.   

Yhteistyö Helsingin Maalariammattikoulun ja LTU:n välillä on vuosien saatossa tiivistynyt, ja molemmat osapuolet kokevat, että pitkä yhteinen historia sekä alan syvällinen tuntemus helpottavat arjen sujuvuutta. Yhteistyö perustuu molemminpuoliseen luottamukseen, mikä on toimivan yhteistyön avaintekijä. Asiakkuusvastaava Päivi Korpinen kiteyttää: 

 ”Helsingin Maalariammattikoulu on pääkaupunkiseudulla tehnyt yritysten kanssa yhteistyötä niin pitkään, että kaikki ovat todella tuttuja ja tunnetaan toisemme tosi hyvin. Yhteinen historia on varmasti se ratkaiseva tekijä”.  

Haasteita työssäoppimisessa – ratkaisuja yhdessä 

Sacklén kertoo, että työmaalle tulee toisinaan työssä oppijoita, joilla ei ole riittäviä perustaitoja. Oppilaitoksessa onkin pohdittu, mihin vaiheeseen opintoja työssäoppimisjaksot kannattaa sijoittaa, jotta niistä olisi mahdollisimman paljon hyötyä. Jos työssäoppiminen ajoitetaan opintojen alkuun, opiskelijat pääsevät nopeasti tutustumaan käytännön työhön ja saavat motivaatiota opiskeluun. Toisaalta, jos perustaidot eivät ole vielä hallussa, työelämässä oppiminen voi jäädä pinnalliseksi, mikä kuormittaa työpaikkaohjaajaa ja aiheuttaa turhautumista myös opiskelijalle. Ammatillinen koulutus mahdollistaa yksilöllisen opintojen suunnittelun ja toteuttamisen, mikä edellyttää opiskelijan vahvuuksien ja valmiuksien tuntemista niin oppilaitoksessa kuin työpaikalla tiivistä ja toimivaa viestintää oppilaitoksen ja työpaikan välillä.  

LTU:ssa pyritäänkin valitsemaan työmaakohde opiskelijan oppimisen tavoitteiden ja valmiuksien mukaan, jotta työssäoppiminen tukee opintojen etenemistä ja tuottaa myönteisiä kokemuksia. Ratkaisuja on etsitty muun muassa tiedonkulkua oppilaitoksen kanssa parantamalla sekä varmistamalla, että opiskelijoiden kielitaito ja motivaatiotaso ovat riittävät ennen työpaikalle siirtymistä. Onnistumiset työpaikalla ovat erittäin tärkeitä ammatti-identiteetin ja ammattiylpeyden kehittymiselle. Sacklén korostaa perusammattitaidon merkitystä ja siitä kumpuavaa ammattiylpeyttä: ”Kun perusosaaminen on kunnossa, sen päälle voi rakentaa monenlaista erityisosaamista, kuten koristemaalaustekniikoita tai erikoispinnoituksiin liittyvää osaamista”. 

Aito kiinnostus alaa kohtaan muodostaa oppimisen perustan – opiskelijan motivaatio näkyy nopeasti, ja myönteinen asenne ja halu oppia edistävät urapolun rakentumista. LTU:ssa myös panostetaan kannustavaan, laadukkaaseen työpaikkaohjaukseen. Peruskoulusta ammatillisiin opintoihin siirtyvät ovat vielä nuoria ja monella tapaa kehittyviä ja kasvavia. ”Ammattiopintojen aikana tapahtuu paljon kasvua eri osa-alueilla”, muistuttaa Korpinen. 

Ketteryyttä ja kehittämistä – yksityisen oppilaitoksen vahvuudet 

Sacklén näkee yksityisen oppilaitoksen etuna ketteryyden ja henkilökohtaisen otteen. Helsingin Maalariammattikoulussa palautteeseen voidaan reagoida nopeasti ja resursseja kohdentaa joustavasti. Yhteistyö mahdollistaa myös sen, että opiskelijat pääsevät joustavasti tutustumaan erilaisiin työtehtäviin ja yrityksiin, mikä tukee heidän ammatillista kasvuaan. ”Erikoistuneena oppilaitoksena resurssit kohdentuvat täysimääräisesti pintakäsittelyalaan, ja toimialan työnantajat sekä heidän tarpeensa ovat hyvin oppilaitoksessa tiedossa”, Korpinen korostaa. 

 

 

Teksti on toteutettu osana Sivistan ETEKA-hanketta

12.11.2025