Suomen koulutusjärjestelmä pähkinänkuoressa

Varhaiskasvatus ja esiopetus

Esiopetusta annetaan lapsille oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna. Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän polun.

Varhaiskasvatukseen osallistuu 232 000 lasta vuodessa. 1-6 -vuotiasta 81 prosenttia osallistuu varhaiskasvatukseen.

Esiopetukseen osallistuu 48 000 oppilasta vuodessa. Näistä 42 000 saa esiopetusta päivähoidon yhteydessä ja 6 000 koulun yhteydessä.

Perusopetus

Perusopetus on yleissivistävää koulutusta. Sitä järjestetään pääasiassa peruskouluissa, mutta myös kansanopistoissa etenkin aikuisille suunnattuna. Peruskoulussa on vuosiluokat 1–9, ja se on tarkoitettu koko 7–16-vuotiaiden ikäluokalle.

Opetussuunnitelman perusteet antavat yhtenäisen pohjan paikallisille opetussuunnitelmille. Kuntien, yksityisten koulutuksen järjestäjien ja koulujen omat opetussuunnitelmat ohjaavat opetusta ja koulutyötä tarkemmin ja ottavat huomioon paikalliset tarpeet ja näkökulmat.

Perusopetukseen osallistuu vuositasolla noin 540 000 koululaista. Käytettävissä olevien tilastojen mukaan ainakin 35 prosenttia peruskoulun oppilaista saa jonkinlaista tukea. Aloittavavan ikäluokan koko on noin 50 000 ja päättävän ikäluokan koko on noin 65 000 – molemmat jatkossa pienentyen. Noin 410 koulutuksen järjestäjällä on noin 1 900 peruskoulua.

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus on tarkoitettu sekä perusopetuksen päättäneille nuorille ja muille vailla ammatillisesti tutkintoa oleville että työelämässä jo oleville aikuisille. Ammatilliset oppilaitokset ja ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset järjestävät ammatillista koulutusta. Lisäksi konservatoriot ja osa vapaan sivistystyön oppilaitoksista järjestää ammatillista koulutusta.

Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan ammatillista osaamista. Se kehittää osaltaan työelämää ja vastaa työelämän osaamistarpeisiin, edistää yrittäjyyttä sekä tukee elinikäistä oppimista. Ammatillinen koulutus antaa myös mahdollisuuden jatkaa opintoja korkeakoulussa.

Tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskelee vuositasolla reilut 320 000 opiskelijaa, joista vajaa puolet on iältään 15–24-vuotiaita ja reilu puolet yli 24-vuotiaita. Oppilaitosmuotoisesti koulutusta suorittaa noin 240 000 ja oppisopimuskoulutuksena noin 80 000 opiskelijaa. Tutkintoon tähtäävän koulutuksen aloittaa vuosittain noin 120 000 opiskelijaa. Ammatillisen tutkinnon suorittaa yhteensä reilut 70 000 opiskelijaa vuodessa. Suoritetuista tutkinnoista ammatillisia perustutkintoja on vajaa kaksi kolmasosaa sekä ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja reilu kolmasosa. Ammatillista tutkintokoulutusta järjestää noin 130 koulutuksen järjestäjää.

Lukio

Lukiokoulutus antaa opiskelijalle laaja-alaisen yleissivistyksen ja valmiudet aloittaa opiskelu yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa. Lukio-opintojen päätteeksi opiskelija suorittaa valtakunnallinen ylioppilastutkinto.

Lukio-opintoja voi suorittaa päivälukiossa, aikuislukiossa, etälukiossa ja eräissä kansanopistoissa. Lukiokoulutuksen järjestäjiä on vajaat 270 tarjoten koulutusta noin 330 lukiossa.

Lukiokoulutuksessa on vuositasolla noin 115 000 opiskelijaa. Lukiokoulutuksen aloittaa noin 38 000 opiskelijaa vuosittain. Ylioppilastutkinnon suorittaa vuodessa noin 32 000 ylioppilasta.

Vapaa sivistystyö

Vapaassa sivistystyössä koulutukseen hakeutuminen on avointa kaikille. Koulutus ei ole tutkintotavoitteista. Kuitenkin osa vapaan sivistystyön oppilaitoksista järjestää lisäksi perusopetusta, lukiokoulutusta, ammatillista koulutusta ja taiteen perusopetusta.

Vapaan sivistystyön koulutusta tarjotaan kansalaisopistoissa, kansanopistoissa, työväenopistoissa, opintokeskuksissa, liikunnan koulutuskeskuksissa (urheiluopistot) ja kesäyliopistoissa. Näitä valtionrahoitusta saavia koulutuksen järjestäjiä on reilut 250. Vapaana sivistystyönä annettuun koulutukseen on vuositasolla nettona vajaat miljoonaa osallistujaa. Kun otetaan muidenkin koulutuksen järjestäjien tutkintoon johtamaton koulutus brutto-osallistumisten määrä aikuiskoulutukseen nousee vajaaseen puoleentoista miljoonaan.

Taiteen perusopetus

Taiteen perusopetus on koulun ulkopuolista lapsille ja nuorille tarkoitettua taidekasvatusta. Taiteen perusopetusta antavat musiikkioppilaitokset, kuvataidekoulut, tanssioppilaitokset, käsityökoulut ja muut oppilaitokset. Oppilaat saavat valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen.

Valtionrahoitusta saavia taiteen perusopetuksen järjestäjiä on noin 130. Taiteen perusopetuksessa opiskelee vuositasolla noin 110 000 opiskelijaa. Uusia opiskelijoita aloittaa vuositasolla noin 50 000.

Korkeakoulutus

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut muodostavat Suomen korkeakoulujärjestelmän. Manner-Suomessa on 22 OKM:n alaista ammattikorkeakoulua ja 13 yliopistoa.

Ammattikorkeakoulut

Ammattikorkeakoulut (AMK) ovat pääsääntöisesti monialaisia ja alueellisia korkeakouluja, joiden toiminnassa korostuu yhteys työelämään ja alueelliseen kehittämiseen. AMKien tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa on vajaat 160 000 opiskelijaa ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa 25 000 opiskelijaa vuodessa. Aloittavia opiskelijoita on reilut 55 000 vuodessa. Tutkinnon suorittaa reilut 35 000 vuodessa.

Ammattikorkeakoulut ovat voittoa tavoittelemattomia osakeyhtiöitä. Niillä on laaja opetuksen ja tutkimuksen vapaus ja oikeus päättää sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista.

Yliopistot

Yliopistojen perustehtävänä on harjoittaa tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa ylintä opetusta. Yliopistot edistävät elinikäistä oppimista, toimivat vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa ja edistävät tutkimustulosten sekä taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Yliopistoissa on vajaat 180 000 tutkinto-opiskelijaa vuositasolla. Uusia yliopisto-opiskelijoita aloittaa reilut 35 000 vuodessa. Yliopistotutkintoja suoritetaan vuodessa noin 40 000.

Yliopistoilla on perustuslain turvaama itsehallinto ja niissä vallitsee tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus. Yliopistoista 11 on julkisoikeudellisia ja kaksi säätiöitä.

 

Lisätietoja täältä:

> Opetus- ja kulttuuriministeriö

> Opetushallitus

> Sivistan jäsenet

> Sivistan jäsentarinoita