Opettaja voi pedagogisilla ratkaisuillaan kehittää opiskelijan yrittäjyyskasvatuksen tietoja ja taitoja

Lehtori Piia Kolho toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) ammatillisessa opettajakorkeakoulussa monessa roolissa; ammatillisten opettajien perus- ja täydennyskouluttajana kehittämishankkeissa ja tutkimustyössä. JAMKissa on jo ehtinyt vierähtää vajaat neljä vuotta, tätä ennen Kolho toimi yli 10 vuotta yrittäjänä.

Aiemmin urallaan hän työskenteli ammatillisissa oppilaitoksissa sekä kehittämis-, kouluttamis- että johtotehtävissä. Muiden tehtäviensä ohella Kolho on toiminut yrittäjänä 20 vuotta.

– Pääsin aikoinaan mukaan yrittäjyyskasvatuksen kouluttajaksi ja kansainväliseen hankkeeseen ja tuon jälkeen aihe kiehtoi minua, enkä päässyt siitä yli, Kolho hymyilee.

Teemasta ei onneksi tarvinnut luopua. Kolho tiesi, että LUT-yliopistosta löytyy yrittäjyyskasvatusosaamista, joten hän otti yhteyttä yliopistoon ja esitteli tutkimusteemaansa. Koska Kolhon tausta ei ole taloustieteissä, jatko-opiskelupaikka ei ollut itsestäänselvyys. Helsingin yliopistosta pääaineenaan käsityötiedettä ja sivuaineenaan kasvatustiedettä lukenut Kolho vakuutti osaamisellaan ja on tänä syksynä aloittanut jatko-opiskelijana LUT-yliopistossa.

– Opettajien yrittäjyyskasvatusopintoja järjestäessä, havaitsin, että aihe on äärimmäisen tärkeä. Erityisesti opettajan tulevaisuuden taitona, Kolho sanoo.

Mikä sai innostumaan yrittäjyyskasvatuksesta?

– Ensinnäkin ammatillisen koulutuksen yrittäjyyskasvatuksen opettajaosaamista on tutkittu vähän; voisi sanoa, että tutkimuksessa oli ”aukko”. Opettajien kouluttajana olen myös havainnut, että opettajat eivät välttämättä ajattele, tehdessään pedagogisia ratkaisuja, mitä kaikkia yrittäjyyskasvatuksen taitoja ja tietoja he voivat opiskelijoissa kehittää. Voidaan puhua eräänlaisista piilotaidoista, kertoo Kolho.

– Olen huomannut, että useat tulevaisuuden työtaidot ovat niitä taitoja, joita yrittäjillä on, tai mitä yrittäjien pitäisi hallita. Siitä on suora kytkös yrittäjäkasvatukseen. Opettajan tulee ymmärtää, että tehdessään pedagogisia ratkaisuja, hän myös määrittää, miten opettaa näitä yrittäjyyskasvatukseen liittyviä taitoja, Kolho jatkaa.

Ennusteet siitä, kuinka moni tulee tulevaisuuden työelämässä toimimaan yrittäjinä, vaikutti myös Kolhon innostukseen. Tulevaisuudessa työvoiman toimeentulosta yhä suurempi osa muodostuu yrittäjyyden kautta. Myös tästä syystä, opettajan pitää olla perillä siitä, mitä taitoja opiskelijan tulee kehittää.

Miten yrittäjyyskasvatus pitäisi huomioida opettajan ammatissa?

– Yrittäjyyskasvatuksen termi vaatisi päivittämistä. Edelleen on liikkeellä väärää tietoa siitä, että yrittäjyyskasvatus olisi vain yrittäjäksi kasvattamista. Käsite ei ole kaikille selkeä. Toiseksi toivon, että opettajat oppisivat ymmärtämään omaa työtään, tai oikeastaan näkemään oman työnsä siitä näkökulmasta, että kun teen tietyn valinnan, niin miten se vaikuttaa opiskelijan taitoihin, Kolho sanoo.

Syy-seuraussuhdetta omasta toiminnasta tulisi tarkastella enemmän. Lisäksi opettajaksi opiskeleville suunnattujen kyselyiden perusteella voidaan todeta, että verkostossa toimiminen ja yhdessä tekeminen on avain opettajuuden kehittymiseen.

Mitä haluat vielä korostaa?

-Minä-pystyvyyden vahvistaminen nuorissa on todella tärkeää. Yrittäjillä sen täytyy olla hyvä, täytyy pystyä uudistumaan ja sietämään epävarmuutta. Pitää olla uskoa siihen, että elämä kantaa. Epävarmuuden sietämisen opettaminen on yksi keskeinen asia yrittäjyydessä, ja suurin asia, jota yrittäjän pitää oppia sietämään. Tätä pitää tuoda esiin yrittäjyyskasvatuksessa, Kolho lopettaa.

Lehtori Piia Kolho