Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki: Korkeakoulujen ja pk-yritysten yhteistyössä paljon mahdollisuuksia

Yhä useammat työllistyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Nuorten asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi 2000-luvulla. Nykynuoret näkevätkin mahdollisuuksia toimia tulevaisuudessa yrittäjänä tai yrittäjämäisenä työntekijänä pk-yrityksessä.

Suomessa on vajaat kolmesataatuhatta yritystä, jotka työllistävät noin puolitoista miljoonaa ihmistä. Yrityksistä 93 prosenttia on alle 10 hengen mikroyrityksiä ja ne työllistävät 23 prosenttia työvoimasta. Reilusti yli puolet liikevaihdosta ja kaikista työpaikoista on mikro- tai pk-yrityksissä.

Korkeakoulut ovat tehneet tutkimusyhteistyötä perinteisesti isojen yritysten kanssa, mutta pk-sektorin merkitys taloudessa on kasvanut. Miten tämä näkyy korkeakouluissa? Kysyimme asiasta Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäeltä.

Mitä mahdollisuuksia näet pk-yrityksissä olevan nuorille?

– Pk-yritykset tarjoavat korkeakoulutetuille nuorille kiinnostavia ja laaja-alaisia tehtäviä, sanoo Niinimäki.

– Nuorten asenteita on helppo ymmärtää myös työpaikkojen synnyn näkökulmasta. Uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin. Vuosina 2001–2017 alle 500 työntekijän yrityksiin syntyi 145 000 työpaikkaa, Niinimäki jatkaa.

– Korkeakoulujen täytyy jatkuvasti pohtia, koulutammeko nuoria niin, että heillä on parhaat mahdollisuudet toimia pk-yrityksissä ja auttaa niitä kasvamaan ja menestymään. Pitää myös parantaa tukitoimia, jotka alentavat kynnystä ryhtyä yrittäjäksi ja helpottavat alkuun pääsemistä. Yhteinen ymmärrys vaatii nykyistä parempaa vuoropuhelua, toteaa Niinimäki.

Miltä pk-yritysten ja korkeakoulujen osaajien yhteistyö näyttää työllisyyden näkökulmasta?

– Maan poliittisessa keskustelussa työllisyys on noussut keskeiseksi tavoitteeksi. Hallituskauden tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta ei toteudu helposti. Jotta työllisyystavoitteeseen päästään, tarvittaisiin noin 40 000 työpaikkaa sen lisäksi, mitä ennusteiden mukaan on muutoinkin syntymässä, pohtii Niinimäki.

– Kun uudet kipeästi kaivatut työpaikat näyttävät syntyvän pk-yrityksiin, poliittisessa keskustelussa on loogista pohtia, kuinka uusia yrityksiä saataisiin syntymään. Kysymys on pitkälti osaajista. Kun osaajia on vapaana, niin yrityksiä alkaa syntyä, Niinimäki sanoo.

– Oulun kokemus rakennemuutoksesta tukee tätä. Kun osaajia jäi työttömäksi, alueelle alkoi sekä muuttaa että syntyä uusia yrityksiä. On tärkeää miettiä myös sitä, että miten useammat sektorin yritykset saataisiin kasvamaan. Vain kasvuhakuiset yritykset investoivat ja palkkaavat lisää väkeä, jatkaa Niinimäki.

– Osaajapula on yksi polttavimmista kysymyksistä yritysten arjessa, ja siihen on nyt aloittaneen hallituksen vastattava nopeasti tehokkailla ja pitkälle kantavilla toimilla. Koulutusta on lisättävä pikaisesti siellä, missä osaajapula rajoittaa kasvua, Niinimäki toteaa.