Tutkimus ja kehitystoimintaa ei voi tarkastella irrallaan perustutkimuksen ja korkeakoulutuksen rahoituksesta

Eduskunnan sivistys- ja tiedejaostossa järjesti keskiviikkona 13.10. kuulemisen, jonka aiheena oli valtion talousarvioesitys 2021. Kuulemisessa käsiteltiin erityisesti koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan rahoituksen tilannetta ja kehitysnäkymiä, EU:n elpymisrahaston varojen hyödyntäminen sekä korkeakoulujen aloituspaikkojen riittävyyttä. Kuulemisessa, ja lausunnossaan, Sivistystyönantajat korostaa pysyvän tasokorotuksen merkitystä niin korkeakoulujen aloituspaikkojen osalta kuin TKI-toiminnan rahoittamisessa.

– Talousarvioesityksen pohjalta näyttää siltä, että Suomi on vaarassa pudota tieteen kiihtyvässä globaalissa kilpailussa. TKI-toimintaa ei voi myöskään tarkastella irrallaan perustutkimuksen ja korkeakoulutuksen rahoituksesta. Innovaatioiden takana on aina ihminen, siksi samaan aikaan kun pohditaan TKI-rahoitusta, on pidettävä kiinni korkeakoulutuksen laadusta ja osaajien saatavuudesta, sanoo johtaja Laura Rissanen.

Vuoden 2022 budjetissa ei juuri ole uusia kohdennuksia TKI-toimintaan. Sivista korostaa, että odotukset parlamentaarisen TKI-työryhmän työhön ovat korkealla. Lausunnossa nostetaan esiin erityisesti kolme kokonaisuutta:

• Korkeakoulujen tutkintomäärien merkittävä kasvattaminen ei onnistu ilman pysyvää lisärahoitusta.
• Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan 4 %:n BKT-tavoite edellyttää pitkän aikavälin rahoitussuunnitelman laatimista sekä konkreettisia lisärahoituspäätöksiä jo tämän hallituskauden aikana.
• Rahapelituottojen kompensoinnista on tehtävä pysyvä päätös mahdollisimman nopeasti.

Lisätietoja:

Laura Rissanen, 041 540 4505

Johtaja, Sivista