Uutishuone

» Tiedotteet » Työvoimakohtaannon ongelmat eivät salli viivyttelyä

Työvoimakohtaannon ongelmat eivät salli viivyttelyä

Julkaistu 8.8.2018/Päivitetty viimeksi 31.10.2018

08.08.2018

Valtiovarainministeriö on valmistellut ehdotuksensa valtion talousarvioksi 2019. Keskeisimmät ratkaisut jäivät odottamaan hallituksen budjettiriiheä elokuun lopussa. Hallituskauden loppu ei saisi viivyttää akuuttien ongelmien ratkaisua.

Taloutemme on käynyt läpi suurta rakenteellista muutosta, joka jatkuu. Erityisesti palvelutyöpaikat lisääntyvät. Ripeän talouskasvun ansiosta työllisyys on noussut ja työttömyys alentunut merkittävästi viimeisen vajaan parin vuoden aikana.

–Yritykset kohtaavat aiempaa useammin kohtaanto-ongelmia. Reservissä on pääsääntöisesti työvoimaa, jonka osaaminen vaatii päivittämistä – ja entistä useammin muuta kuin kuukauden-parin kurssia. Ilman merkittäviä lisäpanostuksia osaamiseen maksamme lähitulevaisuudessa BKT:n kasvussa kovaa hintaa tehdyistä koulutusleikkauksista, kuvaa tilannetta ekonomisti Harri Hietala Sivistystyönantajista.

Tämä on tiedostettu myös valtion budjettivalmistelussa. Kansliapäällikkötyöryhmä valmistelee ehdotuksia kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi hallituksen riiheen.

–Hienoa, että osaaminen on huomioitu esityksessä, mutta oikotietä onneen ei ole. Koulutusinvestointi vie aikansa. Tässä tilanteessa vaalikauden vaihdos ei saa viivyttää tarvittavia panostuksia koulutukseen. Tarvitaan pysyviä ja merkittäviä ratkaisuja, joiden turvin koulutuksen järjestäjät voivat vastata yritysten osaamistarpeisiin. Vähintäänkin hallituksen tulee katkaista koulutuksen yleinen supistuminen perumalla indeksijäädytykset, vaatii Sivistystyönantajien toimitusjohtaja Teemu Hassinen.

Ensi vuonna pelkästään sopimusperusteisesti palkkakustannukset nousevat parisen prosenttia. Koulutuksen järjestäjien varsinaisen toiminnan rahoitus säilyy kuitenkin entisellään. Tämä uhkaa toiminnan laatua, vaikka koulutuksen tarve on kasvussa.

Tulevaisuuden tavoitteena tulee olla tutkimus- ja kehittämispanostusten nostaminen 4 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Koulutuksen osalta panostusten osuus täytyy saada 6,5 prosenttiin. Avoimena ja kehittyneenä taloutena olemme tällöin maailman kärkitasoa ja voimme menestyä globaalissa kilpailussa.