Hanne Salonen: Sivistysalan työehtosopimusneuvottelut alkavat

Sivistysala ry:ssä käynnistellään helmikuussa työehtosopimusneuvotteluita. Neuvottelut tuovat mukanaan monia tärkeitä kysymyksiä ja päätöksiä, jotka vaikuttavat alan työntekijöihin ja työnantajiin. Näiden neuvotteluiden tavoitteena on saavuttaa yhteisymmärrys työehdoista, kuten palkkauksesta ja työajoista, jotka määrittelevät vahvasti myös työntekijöiden ja työnantajien välistä suhdetta. 

Yliopistojen yleinen työehtosopimus umpeutuu maaliskuun lopussa, minkä lisäksi neuvoteltavana on useampi organisaatiokohtainen työehtosopimus. Ammattikorkeakoulujen osalta käydään neuvottelut vuoden 2025 palkantarkistuksista ja mikäli tästä ei päästä yhteisymmärrykseen, on työehtosopimus irtisanottavissa päättymään 30. huhtikuuta 2025. Yksityisellä opetusalalla ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten aloilla määritellään yleiseen linjaan sidotut palkantarkistusratkaisut tälle vuodelle. Yksityisellä varhaiskasvatusalalla on syksystä saakka neuvoteltu mahdollisen uuden työehtosopimuksen ehdoista. 

Neuvotteluihin on valmistauduttu muun muassa keskustelemalla laajasti jäsenistön kanssa tavoitteiden muodostamiseksi. Olemme keskustelleet myös palkansaajaliittojen kanssa esimerkiksi aikatauluista ja osin myös neuvotteluissa käsiteltävistä kokonaisuuksista.  

Miltä neuvottelukevät näyttää? 

Paitsi Sivistassa, myös muilla aloilla odotellaan Teknologiateollisuuden ja Kemianteollisuuden ratkaisuja. Näiden alojen työehtosopimusten kustannustaso on perinteisesti muodostanut ns. yleisen linjan. Sivistan työehtosopimuksiin liittyvät linjaukset ja päätökset tekee Sivistan hallitus.   

SAK:lainen palkansaajapuoli on julkisuudessa kertonut vaativansa teknologiateollisuuteen 10 prosentin palkankorotuksia kahdelle vuodelle. Sivistysalan työnantajat ovat seuranneet kymmenen prosentin tavoitteeseen liittyvää julkista keskustelua huolestuneina. Yksityinen sivistysala on hyvin työvoimavaltainen ala ja henkilöstökustannukset muodostavat monella sivistysalan toimijalla yli puolet organisaation kustannuksista. Lisärahoitusta ei tule automaationa palkankorotusten suhteessa eli ylimitoitetut palkankorotukset voisivat johtaa monissa organisaatioissa työvoiman vähentämistarpeeseen. Se johtaisi taas henkilöstön suurempaan työkuormaan, isompiin opiskelijaryhmiin, eikä olisi kokonaisuutta tarkastellen kenenkään etu.  

Sivistan tavoitteena oikeudenmukaiset työehdot kaikille 

Sivistan työehtosopimuksilla on pääsääntöisesti pitkä historia. Historian havina näkyy monessa Sivistan työehtosopimuksessa esimerkiksi työajan sekä työtehtävien määrittelyn ja palkkausperusteiden kohdalla. Osa nykyisistä määräyksistä saattaa johtaa epäoikeudenmukaisuuteen samoilla työpaikoilla työskentelevien työntekijöiden välillä, minkä vuoksi myös tällaisiin määräyksiin liittyviä tavoitteita on valmisteltu.  

Toiseksi tulevien työehtosopimusratkaisujen on oltava sellaisia, että sivistysalan toimijoiden taloudelliset toimintaedellytykset turvataan. Taloudellisissa olosuhteissa on kuitenkin paljon vaihtelua, mistä syystä rahaan liittyviä ratkaisuja olisi voitava sopia paikallisesti. Kaikki Sivistan jäsenet haluavat pitää osaavasta työvoimastaan kiinni ja pystyä houkuttelemaan jatkossakin motivoitunutta henkilöstöä.  

Kultaisen keskitien löytäminen ei aina ole helppoa, mutta olemme Sivistassa erittäin motivoituneita työhömme. Sivistys on vastaus moneen haasteeseen ja jäsenorganisaatioissamme tehty työ on erityisen arvokasta. 

Sivistan työehtojen merkitys kokoansa laajempi 

Sivistan työehtosopimusneuvotteluiden lopputulos ja siihen vievä prosessi vaikuttaa laajasti paitsi sivistysalaan, niin myös suomalaiseen yhteiskuntaan. Sivistan jäsenet kouluttavat vuosittain noin 1 000 000 suomalaista ja kasvattavat noin 40 000 lasta. Onkin tärkeää, että työehdot turvaavat alan toimijoiden toimintaedellytykset erityisesti organisaatioiden taloudellisesta näkökulmasta ja johtavat oikeudenmukaisuuteen työpaikoilla. Viisaasti neuvotellut Sivistan työehdot mahdollistavat osaltaan sen, että Suomi on tulevaisuudessa parhaiten koulutettujen ihmisten hyvinvoiva, avoin ja vetovoimainen maa, jossa osaamisella ja luovuudella tehdään parempaa maailmaa.