Hanne Salonen: Ammattikorkeakoulujen lakkojen syistä liikkuu paljon väärää tietoa

Ammattikorkeakoulujen työriitaa on soviteltu kohta kuukausi. Yleensä neuvotteluiden sisällöistä ei pahemmin hiiskuta julkisuuteen. Ammattikorkeakoulujen lakkojen yhteydessä mediassa ja ammattiliittojen viestinnässä on kuitenkin esitetty poikkeuksellisen paljon virheellisiä väitteitä. Tästä syystä työnantajapuoli on arvioinut myös omaa viestinnän linjaansa neuvotteluihin liittyen. Tässä blogissa käsitellään osaa liikkeellä olevista vääristä käsityksistä. 

Neuvotteluiden alkaessa helmikuussa 2026 esillä oli puolin ja toisin hyvin paljon erilaisia tavoitteita. Suurin osa tavoitteista on joko karsiutunut neuvotteluiden aiemmassa vaiheessa tai niiden ratkaisemisesta on alustava yhteisymmärrys. Tämä kuuluu tavalliseen neuvotteluprosessiin. Tässä jutussa huomio kiinnittyy siihen, mistä työehdoista on nyt lakkovaiheessa kysymys.   

Faktoja neuvotteluissa käsitellyistä aiheista 

Lakkoihin osallistunut henkilöstö on osoittanut huolensa ammattikorkeakouluissa työskentelevien työehtojen heikentymisestä. Eri medioissa on ollut esillä lakkoon osallistuneiden käsityksiä neuvoteltavista asioista. 

”Myös työmääristä, lomista ja esimerkiksi irtisanomisajoista on ollut keskustelua.” (Yle 21.4.2026) 

”Tapetilla ovat esimerkiksi lomat ja sairausajan palkat.” (Etelä-Suomen sanomat 22.4.2026) 

”Tässä työtaistelussa ei ole kysymys pelkästä saatavuuslisästä. Siellä on pitkä lista muitakin asioita, joita yritetään heikentää. Esimerkiksi irtisanomissuoja ja määräaikaisten työntekijöiden yhdenvertaisuus.”  (Yle 8.4.2026)  

Sivistalla ei ole mitään työmääriin, lomiin tai sairausajan palkkoihin liittyviä neuvottelutavoitteita. Irtisanomissuojaan liittyvät kysymykset eivät ole olleet lainkaan esillä, eivätkä määräaikaisten työntekijöiden asiat.  

Irtisanomisaikoihin olemme esittäneet muutosta, jonka mukaan työnantaja ja työntekijä voisivat halutessaan sopia pidemmistä irtisanomisajoista kuin mitä työehtosopimuksessa on todettu. Kuitenkin niin, että työntekijän irtisanoutumisaika ei voi koskaan olla pidempi kuin työnantajan noudattama irtisanomisaika. On usein kollegoiden etu, että irtisanoutunut työkaveri ehtii siirtämään tehtäviään ja jakamaan tietoaan ennen viimeistä työpäivää.   

”…yksi epäkohta liittyy siihen, että heidän ammattikuntansa työn vaativuus on kasvanut huomattavasti, eikä palkka vastaa työn luonnetta.”  (Yle 22.4.2026) 

Neuvotteluissa ei ole esillä myöskään mitään asiantuntija- ja tukipalveluhenkilöstölle kohdentuvaa heikennystä. Sivista on esittänyt sekä asiantuntija- ja tukipalveluhenkilöstölle että opetushenkilöstölle yleisen linjan mukaisia palkankorotuksia. 

Tekniikan ja liikenteen koulutusalojen saatavuuslisä pöydällä 

Tosiasiassa sovitteluun on päädytty saatavuuslisän takia. Ymmärrämme, että tekniikan ja liikenteen koulutusaloille sijoitetuilla työntekijöillä on huoli omasta palkastaan. Tavoitteenamme on jakaa tulevaisuudessa nykyinen tekniikan ja liikenteen koulutusalojen saatavuuslisä nykyaikaisemmin ja oikeudenmukaisemmin. Se, miten turvataan nykyisin saatavuuslisää saavien ansiotaso, on neuvotteluissa esillä oleva kysymys.   

 Ammattikorkeakouluissa on tyypillisesti pitkiä työuria ja avoimiin tehtäviin löytyy pääosin runsaasti ansioituneita hakijoita. On harmillista, että lakkoihin liittyvässä viestinnässä on paljon virheellistä tietoa ja että tämä saattaa heikentää ammattikorkeakoulujen työnantajakuvaa. Ammattikorkeakoulut ovat erinomaisia työnantajia – käyttääpä valtakunnallisena mittapuuna työehtoja, työhyvinvointia, työn imua tai mitä tahansa muuta tekijää.