Sivistysalan toimialakatsaus ja barometri 2024
Mistä on kyse?
Sivistysalan toimialakatsaus ja barometri kokoaa yhteen kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalojen näkymiä sekä trendejä. Julkaisu koostuu kahdesta osasta: barometrista ja toimialakatsauksesta. Barometrin tulokset perustuvat alan yksityisten toimijoiden kyselytutkimuksen kautta antamiin vastauksiin. Toimialakatsaukseen on koottu alaa koskevia viimeisimpiä tilastotietoja.
- Barometrin vastauksista piirtyy kuva taloudellisesta epävakaudesta – koulutukseen kohdistuu valtavia odotuksia, mutta resurssien niukkuus määrittää kehityksen suunnan.
- Myönteisenä pilkahduksena esiin nousee yhteistyön korostuminen: niin odotukset kuin toteutunutkin yhteistyö ovat vahvistumassa niin muiden kasvatus-, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kuin yritysten ja työelämänkin kanssa.
- Kansainvälisten lasten ja opiskelijoiden määrä on kasvanut varhaiskasvatuksessa ja kaikissa koulutusmuodoissa. Kasvun odotetaan myös jatkuvan seuraavan 12 kuukauden aikana.
- Toimialakatsauksesta selviää, että vuonna 2023 peruskoulun päättäneistä välittömästi hakematta jätti vain 0,7 prosenttia oppivelvollisuuden laajenemisen myötä. Peruskoulun päättäneistä 7 prosenttia ei kuitenkaan jatkanut tutkintotavoitteisessa koulutuksessa.
- Opintonsa keskeyttäneiden määrät ovat kääntyneet nousuun. Lukuvuonna 2021/2022 6,6 prosenttia opiskelijoista keskeytti opintonsa eikä jatkanut välittömästi tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa.
- T&K-panostukset ovat kääntyneet kasvun tielle. T&K-menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 3,1 prosenttia vuonna 2023.
Barometri
Yleiset näkymät
Toimialan yleisten näkymien nähdään edelleen heikentyneen viimeisen 12 kuukauden aikana. Yleisten näkymien koetaan heikentyneen kaikissa muissa koulutusmuodoissa paitsi yliopistoissa.
Seuraavan 12 kuukauden näkymä nähdään negatiivisemmaksi kuin kuluneen 12 kuukauden ja vuotta aiemmin pois lukien varhaiskasvatus ja vapaa sivistystyö, joissa niissäkin näkymä on silti yhä negatiivinen.
Epävarmuuden vallitessa esimerkiksi julkisen talouden ja väestökehityksen suhteen, ilmassa on kasvavaa pessimismiä.
Rahoitus ja muut tulot
Kokonaisuudessaan alan rahoitus näyttäisi nousseen useammin kuin laskeneen. Vastaajista 43 prosenttia arvioi kokonaisrahoituksen säilyneen entisellään ja 38 prosenttia kasvaneen.
Useampi vastaaja katsoo rahoituksen nousseen kuin laskeneen lähes kauttaaltaan. Tästä poikkeavasti ovat vastanneet vapaan sivistystyön edustajat, jotka katsovat rahoituksen laskeneen. Pahimmat odotukset taiteen perusopetuksessa ja vapaassa sivistystyössä eivät ole toteutuneet.
Odotukset julkisen rahoituksen suhteen ovat heikkenevät seuraavan 12 kuukauden aikana, lukuun ottamatta korkeakouluja ja yleissivistävää koulutusta. Muun rahoituksen kasvun suhteen odotukset ovat maltillisia.
Koulutusvienti
Vastaajista 20 prosenttia ilmoitti tekevänsä koulutusvientiä: 16 prosenttia pääsääntöisesti suoraan koulutusorganisaationa ja 4 prosenttia pääsääntöisesti erillisen koulutusvientiyhtiön kautta. Koulutusvientiä tekevistä 4 prosentilla vienti on laskenut kuluneen 12 kuukauden aikana ja 44 prosentilla puolestaan kasvanut. Kaikkiin vastaajiin suhteutettuna 14,5 prosentilla koulutusvienti oli kasvanut kuluneen 12 kuukauden aikana ja 1,5 prosentilla laskenut.
Odotukset koulutusviennin kasvusta ovat realisoituneet koronan notkahduksen jälkeen. Kasvu kuitenkin näyttäisi kääntyneen hidastuvaksi.
Seuraavan 12 kuukauden aikana 4 prosenttia ennakoi koulutusviennin laskevan ja 52 prosenttia kasvavan. Kasvua ennakoivien osuus on laskenut lähes 20 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta.
Taloudellinen tulos
Vastaajista 40 prosentilla viimeisin tilinpäätös on ollut ylijäämäinen, 21 prosentilla tasapainossa ja 39 prosentilla alijäämäinen. Alijäämäisyys on yleistynyt vain varhaiskasvatuksessa ja vapaassa sivistystyössä. Taloudellinen tulos on ollut kuitenkin ylijäämäinen lähinnä suurimmissa organisaatioissa sekä ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa.
Kuluvan tilikauden tuloksen suhteen ollaan hieman pessimistisiä. Vastaajista 26 prosenttia odottaa ylijäämän kasvavan ja 31 prosenttia odottaa alijäämän lisääntyvän.
Kokonaisuutena taloudellinen tilanne näyttäytyy kuitenkin vuodentakaista parempana ja myös ennakoitua positiivisempana.
Opiskelija-, oppilas- ja lapsimäärä
Opiskelija- ja lapsimäärä on kasvanut 37 prosentissa organisaatioista ja säilynyt entisellään 43 prosentissa. Määrää kasvattaneiden organisaatioiden osuus on, vuosi sitten odotetusta poiketen, myös noussut vuodentakaisesta. Opiskelijamäärät ovat kasvaneet etenkin korkeakouluissa. Vapaassa sivistystyössä opiskelijamäärät ovat jatkaneet laskua.
Seuraavan 12 kuukauden aikana opiskelija- ja lapsimäärän ennakoidaan kasvavan 30 prosentissa organisaatioista ja säilyvän ennallaan 57 prosentissa. Vapaata sivistystyötä ja ammatillista koulutusta lukuun ottamatta on selkeästi enemmän oppilaitoksia, joissa opiskelijamäärän arvioidaan kasvavan kuin laskevan.
Kansainvälisen lasten ja opiskelijoiden määrän kasvu on yleistynyt kaikissa koulutusmuodoissa. Odotukset kasvusta ovat myös hyvin yleisiä seuraavan 12 kuukauden aikana. Kasvua odotetaan kaiken kokoisissa organisaatioissa ja kaikkialla maassa.
Yhteistyö
Yhteistyö muiden kasvatus-, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa on säilynyt entisellään 57 prosentin kohdalla organisaatioista ja samoin tilanteen arvioidaan säilyvän ennallaan 47 prosentin kohdalla. Organisaatioista 42 prosentilla yhteistyö on lisääntynyt kuluneen 12 kuukauden aikana ja 53 prosentin kohdalla lisääntyvän seuraavan 12 kuukauden aikana.
Yhteistyö sivistysalan organisaatioiden ja yritysten välillä on kasvanut kaikissa koulutusmuodoissa. Yhteistyön kasvu on ollut vuodentakaista yleisempää etenkin ammattikorkeakouluissa.
Odotukset yhteistyön lisääntymisestä näyttävät kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana. Kuitenkin yhteistyön kasvu yritysten ja muun työelämän kanssa ei ole yhtä vahvaa kuin alan organisaatioiden välillä.
Yhteistyön yritysten ja työelämän kanssa ei nähdä kasvaneen samoissa määrin korkeakouluissa kuin vuosi sitten. Toisaalta ammatillisessa yhteistyö kasvu on ollut aiempaa yleisempää. Tulevalta 12 kuukaudelta odotetaan kuitenkin voittopuolisesti yhteistyön kasvua
Rekrytointiongelmat
Rekrytointiongelmien kasvua ei koeta samoissa määrin kuin vuosi sitten. Ongelmien kasvu näyttäisi helpottaneen koko maassa.
Tästä huolimatta rekrytointiongelmien koetaan kasvaneen edelleen varhaiskasvatuksessa, yleissivistävässä koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa. Näistäkin ainoastaan yleissivistävässä koulutuksessa ongelmien kasvun ei koeta helpottaneen. Ammatillisessa koulutuksessa ongelmat ovat voittopuolisesti vähentyneet. Ongelmat näyttäisivät jopa laskeneen suuremmissa organisaatioissa.
Molemmissa henkilöstöryhmissä rekrytointi-ongelmien odotetaan jatkuvan kaikissa koulutusmuodoissa. Ainoa poikkeus tähän on yliopistoissa, joissa ongelmien odotetaan jatkavan vähentymistään. Varhaiskasvatuksessa ja yleissivistävässä koulutuksessa rekrytointiongelmien ennakoidaan jopa lisääntyvän seuraavan 12 kuukauden aikana.
Opiskelijoiden ja lasten tuki- ja hyvinvointipalveluiden tarve
Opiskelijoiden tuki- ja hyvinvointipalveluiden tarpeen koetaan kasvaneen etenkin ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa. Varhaiskasvatuksessa viidesosa kokee, että tarpeet ovat vähentyneet viimeisen 12 kuukauden aikana.
Yleissivistävässä koulutuksessa ja yliopistoissa koetaan aiempaa harvemmin kasvua tuki- ja hyvinvointipalveluiden tarpeessa vuodentakaiseen verrattuna.
Toimialakatsaus
Julkinen panostus koulutukseen
Reaalisesti koulutuksen julkinen rahoitus on vaihdellut kolmena viime vuosikymmenenä 13,5–15,5 miljardin euron välillä.
Suomessa koulutukseen panostaminen on ollut trendinomaisesti laskussa suhteessa BKT:hen. Nykyään panostus on 5,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämä on päälle OECD-maiden keskiarvon 4,9 prosenttia ja EU-maiden keskiarvon 4,4 prosenttia.
Muissa Pohjoismaissa, USA:ssa ja Iso-Britanniassa koulutuspanostukset ovat jopa prosenttiyksikköä korkeammat suhteessa BKT:hen.
Väestön koulutusrakenne
Vuoden 2023 loppuun mennessä 3 581 800 henkeä eli 75 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut tutkinnon perusasteen jälkeen. Tutkinnon suorittaneiden osuus säilyi edellisvuoden tasolla.
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus jatkoi kasvuaan – 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 33,8 prosenttia väestöstä. Korkeimmin koulutettuja olivat 45–49-vuotiaat, joista korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 48 prosenttia. Ikäluokassa naisista korkea-asteen oli suorittanut 58 prosenttia ja miehistä 38 prosenttia.
Vuonna 2023 pelkän perusasteen suorittaneita 20–24-vuotiaita oli 20 prosenttia ikäluokasta. Miehistä perusasteen varassa oli 23 prosenttia ja naisista 17 prosenttia ikäluokasta.
Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän kehitys
Vuonna 2023 Suomessa kouluttautui 114 100 ulkomaalaista (muu kuin Suomen kansalaisuus) – 8 prosenttia opiskelijoista. Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2014 ja kolminkertaistunut vuodesta 2009, kun tarkastellaan peruskoulun jälkeistä tutkintokoulutusta. Ulkomaalaisten lasten ja opiskelijoiden määrä on kasvanut niin varhaiskasvatuksessa kuin kaikissa koulutusmuodoissa. Nopeinta kasvu on ollut ammatillisessa koulutuksessa, jossa ulkomaalisia opiskelijoita oli yli 40 000.
Ulkomaalaistaustaisia (ulkomaalainen tai Suomen kansalainen, mutta vanhemmat ulkomaalaisia) opiskelijoita oli 182 000 – 13 prosenttia opiskelijoista. Eniten heitä oli ammatillisessa koulutuksessa (17%), ja vähiten lukiokoulutuksessa (9%). Muissa koulutusmuodoissa ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita oli 12–13 prosenttia. Uusista ammatillisen koulutuksen ja yliopistojen opiskelijoista lähes joka viides oli ulkomaalaistaustainen.
Peruskoulun jälkeen sijoittuminen
Peruskoulun päättäneistä lähes kaikki 9. luokan päättäneet hakivat välittömästi jatko-opintoihin vuonna 2023. Hakematta jätti vain 0,7 prosenttia.
Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ei jatkanut 7 prosenttia. Ammatillisessa koulutuksessa jatkoi 41 prosenttia ja lukiokoulutuksessa 52 prosenttia. Kuitenkin 6 prosenttia jatkoi valmentavassa ja valmistavassa koulutuksessa.
Lukion jälkeen sijoittuminen
Reilussa kymmenessä vuodessa jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden osuus uusista ylioppilaista on kasvanut 12 prosenttiyksikköä.
Etenkin naisten ja ammattikorkeakoulutuksessa välittömästi jatkavien osalla on tapahtunut laskua. Esimerkiksi vuonna 2007 ammattikorkeakoulussa opintoja välittömästi jatkoi 21 prosenttia tuoreista ylioppilaista, kun vuonna 2022 osuus oli 12 prosenttia.
Vuoden 2022 kevään uusista ylioppilaista jatko-opiskelupaikkaa haki 80 prosenttia – laskua 3 prosenttiyksikköä. Uusista ylioppilaista 64 prosenttia ei kuitenkaan jatkanut tutkintoon johtavassa koulutuksessa ylioppilaaksitulovuonna. Yliopistokoulutuksessa jatkoi 22 prosenttia, ammattikorkeakoulussa 12 prosenttia ja ammatillisessa koulutuksessa 1,7 prosenttia uusista ylioppilaista.
Keskeyttäneiden osuus opiskelijoista
Lukuvuonna 2021/2022 opiskelijoista 6,6 prosenttia keskeytti opintonsa eikä jatkanut välittömästi missään tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Etenkin lukiokoulutuksessa keskeyttämisen jälkeen jatkettiin välittömästi toisessa koulutuksessa.
Miehillä keskeyttäminen oli 2,3 prosenttiyksikköä naisia yleisempää. Koulutusmuotoa naiset vaihtoivat hieman miehiä useammin.
Nuorille suunnatussa lukiokoulutuksessa keskeyttämisprosentti oli 3,7, ammatillisessa peruskoulutuksessa 11, ammattikorkeakoulututkintokoulutuksessa 8,3 ja yliopistokoulutuksessa (alemmat ja ylemmät) 6,1 prosenttia. Keskeyttämiset yleistyivät kaikissa muissa koulutusmuodoissa paitsi lukiokoulutuksessa.
T&K-panostus suhteessa BKT:hen
BKT-suhde on tärkeissä kilpailijamaissa pääsääntöisesti kasvanut tai ainakin säilynyt entisellään viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Suomessa suhde laski 3,7 prosentista (2009–2010) 2,7 prosenttiin vuosina 2016–2017.
Esimerkiksi Ruotsin ja Suomen tutkimusmenojen BKT-suhteet olivat vielä vuonna 2014 samalla tasolla, mutta sen jälkeen Suomen menojen supistuessa Ruotsissa kehitys on ollut tasaisempi. Suhde on Suomea selvästi korkeampi eli 3,4 prosenttia vuonna 2022.
Suomessa T&K-menot olivat kokonaisuudessaan 8,4 miljardia euroa vuonna 2023. Panostukset nousivat edellisvuodesta 503 miljoonaa euroa (6,3 prosenttia). Suhde bruttokansantuotteeseen vuonna 2023 oli 3,1 prosenttia.
Valtion T&K-rahoituksen kehitys budjetissa
Valtion budjettirahoitus kasvoi tasaisesti viime vuosikymmenen alkuun saakka. Tämän jälkeen tapahtui pientä laskua vuoteen 2016 saakka.
Suurinta kasvu on ollut Suomen Akatemian kautta. Osin rahoitus on siirtynyt yliopistojen perusrahoituksesta Akatemialle. Tämä on usein samalla tarkoittanut tiukempaa kilpailua rahoituksesta.
Rahoituksen ennakoidaan kasvavan vuodesta 2023 vuoteen 2024 162,6 miljoonalla eurolla ollen kokonaisuudessaan 2 511,3 miljoonaa euroa. Kolmen vuoden aikana kasvua on ollut keskimäärin 92 miljoonaa euroa vuodessa. Budjetin tutkimusrahoitus on pääsääntöisesti kasvanut viime vuosina kaikkien organisaatioiden kautta.
Lisätietoja
Harri Hietala
Pääekonomisti
> Katso profiili
(09) 1728 5718
0500 789 906
etunimi.sukunimi@sivista.fi
