Ammatillisen ja korkeakoulujen yhteistyöllä koulutustaso nousuun

Suomen koulutustaso eli nuorten ikäluokkien korkeakoulutettujen osuus on jäänyt jälkeen kansainvälisessä vertailussa. Tilanne on huolestuttava, koska koulutus ja tutkimus ovat välttämättömiä työn tuottavuuden parantamiseksi sekä talouden kestävän kasvun ja julkisten palvelujen rahoittamisen turvaamiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää keskittyä ammatillisen tutkinnon suorittaneiden mahdollisuuksiin jatkaa opintojaan korkeakoulutuksessa. 

Sivistan ETEKA-hankkeen tiistaisessa seminaarissa käsiteltiin ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä sekä keinoja sen kehittämiseksi.   

Ammatillisen tutkinnon suorittaneet saavat yleisen jatko-opiskelukelpoisuuden eli voivat hakea opiskelemaan sekä ammattikorkeakouluun että yliopistoon mille tahansa alalle. Joillakin aloilla uusista AMK-opiskelijoista 62 prosentilla oli ammatillisen koulutuksen tausta vuonna 2024. 

Raisa Hievanen Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvista kertoi arvioinnin tuloksia eri alojen ammattiin opiskelevien siirtymisestä korkeakouluihin ja yhteistyön kehittämistarpeista 

– Noin 47 prosentilla opintonsa vuonna 2022 aloittaneista ammattikorkeakoulujen opiskelijoista oli ammatillinen tutkinto. Sama luku oli yliopistojen kohdalla 12 prosenttia. Ammatillisen pohjatutkinnon omaavat opiskelijat valmistuivat hieman useammin tavoiteajassa sekä vaihtavat opiskelemaansa alaa harvemmin verrattuna lukiopohjalta tulleisiin, Hievanen kertoi. 

Ammatillista koulutuspolkua korkeakouluun edenneet opiskelijat menestyvät opinnoissaan keskimäärin hyvin. Ammatillinen osaaminen, työkokemus ja työelämätaidot nähdään osaamisen vahvuuksina. Tosin vielä on kehitettävää ammatillisen osaamisen tunnistamisessa korkeakouluopinnoissa. On myös tärkeää huomioida, että osa opiskelijoista tarvitsee tukea yleisten opiskelutaitojen ja matemaattisten sekä kielellisten taitojen vahvistamisessa.   

Ammattiin opiskelevat saattavat olla epävarmoja mahdollisuuksistaan onnistua amk-opinnoissa. Siksi onkin tärkeää edelleen viestiä siitä, että ammatillisen tutkinnon suorittaneille korkeakoulututkinto on mahdollinen ja toivottavakin vaihtoehto osaamisen kehittämiseksi. Ammatillisen koulutuksen taustan omaavat korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat haluttua työvoimaa. Mielikuvat koulutuspoluista luodaan usein jo peruskoulussa, joten on tärkeää, että myös huoltajat tunnistavat ammatillisen koulutuksen mahdollisuudet edetä korkeakouluopintoihin. 

Ammattikorkeakoulujen kiinnostus ammatillisen opiskelijoita kohtaan on kasvanut 

Monet ammatilliset koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut kehittävät aktiivisesti väyläopintoja ja ohjauskäytäntöjä opiskelijoiden tukemiseksi korkeakouluopintoihin siirtymisessä. Taitotalo on luonut vaikuttavan ohjausmallin tukeakseen opiskelijoita korkeakouluvalmiuksien kehittämisessä ja jatko-opintoihin hakeutumisessa. Opiskelijat saavat henkilökohtaista ohjausta jatko-opiskelumahdollisuuksista heti opintojen alusta lähtien, ja korkeakouluun hakeutumisen eri vaihtoehdot huomioidaan yksilöllisessä opiskelusuunnitelmassa. Taitotalolla on yhteistyösopimukset kuuden eri korkeakoulun kanssa.  

– Tämä ei ole vain opinto-ohjausta, vaan myös uravalmennusta. Viestimme on, että kun suoritat ammatillisen tutkinnon hyvin, voit päästä helpommin jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun, projektipäällikkö Miia Arppe Taitotalosta sanoo. 

Metropolialla on useita väyläopintoja esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla ja se tekee yhteistyötä 12 ammatillisen oppilaitoksen kanssa. Mukaan mahtuu myös maahanmuuttajille suunnattuja valmentavia koulutuksia.  

Jos väylää toivottuun tutkintoon ei löydy, opiskelijalle annetaan henkilökohtaista ohjausta korkeakouluopintoihin hakeutumisessa.  

– Opiskelijat tarvitsevat tukea väyläopintojen suorittamisessa, Aija Saarinen Metropoliasta sanoo. 

Kehitysjohtaja Tuija Arola Edukosta kertoi, että alueella tunnistettiin tarve lääkealan koulutukselle. Uutta perustutkintokoulutusta varten Eduko haki ja sai OKM:ltä tutkinnon järjestämisluvan, minkä jälkeen koulutusta ja väyläopintoja lähdettiin toteuttamaan yhteistyössä yritysten ja Itä-Suomen yliopiston kanssa.  

– Tutkinnon järjestämisluvan hakeminen oli hyvä esimerkki siitä, miten työelämän tarvetta ennakoiden voidaan lähteä työstämään ratkaisua ja saada aikaan uutta, Arola kertoo. 

 Lääkealan perustutkinto-opiskelijoilla on nyt mahdollisuus opiskella farmasian perusopintoja 25 op ja ihmisen biologian perusopintoja 16 op Itä-Suomen yliopistossa.  

Lisäksi Edukolla on XAMK:in kanssa kolme tehoväylää: tekniikan, liiketalouden ja terveysaloille. Tehoväylät on suunniteltu Edukon ja Xamkin yhteistyönä. 

– Ammattikorkeakoulujen kiinnostus ammatillisen opiskelijoita kohtaan on kasvanut hurjasti, Arola jatkaa. 

Koulutuksen järjestäjät totesivatkin yhteisesti, että yhteinen tahtotila ammattiin opiskelleiden ohjaukseen ja opintojen tukemiseen niin väyläopinnoissa kuin tutkintoon johtavissa korkeakouluopinnoissa on olemassa. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää suunnitelmallista yhteiskehittämistä ja käytännön tekoja koulutuksen järjestäjien kesken. 

Pääkuva: Kehitysjohtaja Tuija Arola Edukosta, ETEKA-hankkeen projektipäällikkö Sari Aarnio, projektipäällikkö Miia Arppe Taitotalosta, arviointiasiantuntija Raisa Hievanen KARVIsta ja asiantuntija Aija Saarinen Metropolia Ammattikorkeakoulusta.

Lisätietoja: 

Sari Aarnio p. 050 408 3258 

Projektipäällikkö, ETEKA-hanke