Uutishuone
Tohtoripilotti toi työrauhan väitöskirjaan ja avasi ovia kansainvälisiin verkostoihin
Turun yliopistossa kemian opetuksesta 2.4.2026 väitelleen Reetta Kyynäräisen väitöskirja on ensimmäinen kansallisessa tohtoripilotissa syntynyt väitöskirja. Tohtoripilotti mahdollisti täysipainoisen keskittymisen tutkimustyöhön. Kolmivuotinen, ennakoitava rahoitus vähensi aikaa vievää apurahahakemista, ja samalla se tuki verkostoitumista alan huippujen kanssa niin Suomessa kuin kansainvälisesti.
– Opiskelin ajatuksena valmistua kemian, fysiikan ja matematiikan opettajaksi. Minua ovat aina kiinnostaneet sekä luonnontieteet että kasvatustiede. Jo kandivaiheessa tutkimus alkoi kuitenkin tuntua omalta. Maisteriopintojen aikana tutkimus vei nopeasti mennessään: sopiva haastetaso ja uusien ilmiöiden ymmärtäminen innostivat, Reetta Kyynäräinen sanoo.
Tutkimusaiheen valinta lähti liikkeelle omista havainnoista opintojen aikana.
– Erityisesti kiinnosti, miten virheiden tekeminen, kemian kokeelliseen työhön kuuluva olennainen osa, näkyy opiskelijoiden kokemuksissa ja oppimisessa. Alun perin teema oli tarkoitettu graduun, mutta aihe vei mukanaan ja keskustelut ohjaajan kanssa johtivat siihen, että sitä laajennettiin väitöskirjaksi.
Pääohjaaja Veli-Matti Vesterinen on ollut mukana gradusta lähtien ja Kyynäräisen mukaan hänen tukensa oli ratkaisevaa työn onnistumisen kannalta.
– Sain tilaa valita minua kiinnostavan aiheen ja kokeilla myös vaikeita ratkaisuja, mikä loi tutkimukseen omistajuutta ja vahvisti tutkijaidentiteettiä.
Tohtoripilotti tuki verkostoitumista ja etenemistä poikkeuksellisen hyvin
Hakeminen tohtorikoulutuspilottiin tuli esiin keskusteluissa ohjaajien kanssa. Mukana sparrauksessa oli useita toimijoita, myös EDUCA – Koulutuksen tulevaisuus tutkimusympäristön johto. Kun paikka varmistui, arki helpottui olennaisesti.
– Kun rahoitus on kunnossa, ei tarvitse käyttää aikaa ja energiaa hakemusten kirjoittamiseen. Sen ajan voi aidosti käyttää tutkimustyöhön.
Pilotin kattava rahoitus mahdollisti myös konferenssimatkoja ja verkostoitumista, mukaan lukien osallistumisen eurooppalaisen luonnontieteiden opetuksen tutkimukseen keskittyvän ESERA-järjestön kesäkouluun.
Tohtoripilotissa ohjaus ja resurssit ovat Kyynäräisen mukaan tukeneet etenemistä poikkeuksellisen hyvin: ohjaajat ovat olleet tavoitettavissa, vuoropuhelu on ollut tiivistä ja prosessi on edennyt ”sopivan ripeästi”. Tämä on mahdollistanut myös yhteistyön huippuyliopistojen kanssa.
– Olen saanut tehdä yhteistyötä esimerkiksi Oxfordin kanssa ja se on tuonut omaan työhöni osaamista, laatua ja kontakteja.
Sopiva haastetaso tukee hyvinvointia ja työn etenemistä. Kyynäräisen omalla kohdalla tiivis tahti ei tuntunut raskaalta.
– Motivaatiotutkimuksenkin mukaan sopiva haastetaso voi tukea hyvinvointia, kun työ etenee ja fokus säilyy. Mutta kokemukset luonnollisesti vaihtelevat.
Osalla tohtoripilotissa mukana olleista aikataulu ei ole tuntunut toimivalta, ja paine kasvaa, jos etenemiseen ei voi itse vaikuttaa. Siksi ohjauksen rooli on ratkaiseva: jos ulkoiset raamit ovat tiukat, tuen ja käytäntöjen pitäisi olla riittävän yhdenmukaiset, jotta tavoitteet ovat aidosti saavutettavissa.
Väitöskirja on vasta ensimmäinen askel tutkijan uralla
Kattava rahoitus houkuttelee tekijöitä ja voi tukea lahjakkaiden väitöskirjatutkijoiden valmistumista. Väitöskirja on vasta ensimmäinen askel tutkijan uralla. Huomio pitäisi kohdistaa myös jatkovaiheisiin.
– Tämä malli on osoittautunut toimivaksi. Suomen olisi tärkeää lisätä resursseja myös tutkijatohtoriohjelmiin, jotta lahjakkaille väitöskirjatutkijoille mahdollistettaisiin uran seuraava vaihe ulkomailla ja paluu Suomeen.
Kyynäräinen muistuttaa, että tutkimus on muutakin kuin tutkimustuloksia: kyse on tutkijaksi kasvamisesta ja kiinnittymisestä akateemiseen yhteisöön.
– Minulle on pilotin aikana muodostunut vahva tutkijaidentiteetti. Kun polku väitöksestä eteenpäin on selkeä ja tuki kunnossa, pilotista voi syntyä paitsi väitöskirjoja myös uusia tutkijoita.
