Tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä kaipaa rahaa, ei odottelua

Sivistystyönantajat pitää hyvinä parlamentaarisen TKI-ryhmän julkaisemia periaatteita Suomen TKI-järjestelmän kehittämiseksi. On keskeistä tarkastella TKI-politiikkaa laaja-alaisesti.

– On aivan olennaista muistaa, että Suomen koulutusjärjestelmä on rakennettu korkeatasoisen tutkimuksen ja tutkitun tiedon perustalle. Ilman perustutkimusta ja siihen perustuvaa osaamista, ei synny uusia innovaatioita. Onkin hyvä, että parlamentaarisen ryhmän linjauksissa tämä tunnustetaan, johtaja Laura Rissanen sanoo.

Sivista on pitkään peräänkuuluttanut pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta kaikkeen tutkimus- ja koulutusrahoitukseen. On hyvä, että parlamentaarinen ryhmä nostaa vaikuttavuuden, kansainvälisyyden, kilpailullisuuden ja yhteistyön ohella vahvasti esiin tieteen vapauden sekä tutkimuksen ja koulutuksen laadun TKI-järjestelmän kehittämisessä.

Työryhmä on tunnistanut useita erilaisia vaihtoehtoja t&k -rahoituksen pitkäjänteisyyden kasvattamiseksi. Kaikilla työryhmän tunnistamilla vaihtoehdoilla voidaan lisätä tki-rahoituksen pitkän aikavälin vakautta ja kasvua, mutta parhaiten edellytyksiä vaikuttaisi varmistavan t&k -rahoituslain säätäminen. Lain muuttamiseen olisi korkeampi kynnys kuin pelkän määrärahan muuttamiseen, todetaan ryhmän taustamuistiossa.

– T&k -rahoituksen pitkäjänteinen kasvattaminen on kuitenkin aloitettava jo vuoden 2022 budjetissa, eikä odottaa rahoituslain säätämistä tai muiden rahoitusta kasvattavien vaihtoehtojen toteutumista, johtava asiantuntija Heikki Holopainen toteaa.

Sivistan vastaukset parlamentaarisen työryhmän kysymyksiin löytyvät täältä.

Lisätietoja:
Johtaja Laura Rissanen, 041 540 4505 ja johtava asiantuntija Heikki Holopainen 0400 639 331

Parlamentaarisen työryhmän työpaperi on kommentoitavana otakantaa.fi -palvelussa 15.11. saakka.