Yksityiset peruskoulut Suomessa – moninaisuutta ja ihan tavallisia kouluja

Suomessa on noin 23 000 lasta, jotka käyvät muuta kuin kunnallista peruskoulua. Yksityiset peruskoulut toteuttavat Suomessa käytännössä samaa tehtävää kuin kunnalliset koulut, mutta niiden järjestäjänä toimii kunnan sijaan rekisteröity yhteisö, säätiö, valtio tai yliopisto.

Toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, Suomessa koulut eivät pääsääntöisesti saa periä maksuja. Opetus siis rahoitetaan valtion toimesta. Jos oppilas käy muuta koulua kuin kotikuntansa koulua, opetuksen rahoitus maksetaan kotikuntakorvauksena. Tähän mennessä yksityiset peruskoulut ovat saaneet 94 prosenttia kotikuntakorvauksista, eli kuusi prosenttia vähemmän kuin kunnalliset koulut – nyt hallitus suunnittelee tähän muutosta.

Yksityiset peruskoulut – samat velvollisuudet ja tehtävät

Yksityinen lähikoulu eroaa vähän kunnan koulusta, sanoo rehtori Jussi Sutinen.

Miksi yksityiset peruskoulut sitten ansaitsevat tasavertaisen kohtelun suhteessa kunnallisiin kouluihin? Yksityiset peruskoulut ja lukiot ovat olennainen osa monen kaupungin kouluverkkoa. Lisäksi iso osa Suomessa toimivista yksityisistä peruskouluista toimii lähikouluna, erityisesti Helsingissä. Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa koulujen oppilaista valikoituu ainoastaan asuinalueen perusteella.

– Yksityinen koulu, joka toimii lähikouluna, eroaa toiminnallisesti aika vähän kunnan koulusta. Yksityisellä lähikoululla on näin ollen velvollisuus ottaa oppilaakseen kaikki alueella asuvat oppilaat. Velvoite koskee myös erityisen tuen oppilaita, kertoo Kontulassa toimivan Helsingin yhteislyseon rehtori Jussi Sutinen.

– Meillä Helsingin yhteislyseossa on paljon erityisen tuen oppilaita ja S2-oppilaita. Kotikuntakorvauksen nosto auttaa panostamaan entistä enemmän esimerkiksi näihin oppilaisiin.

Rahoituksen kasvu mahdollistaa myös koulun muun toiminnan kehittämisen. Helsingin yhteislyseossa on suunnitteilla esimerkiksi koulukuraattoritoiminnan, koulun nuorisotyön, ja muun oppilas- ja opiskelijahuollon resurssoinnin lisääminen.

– Kotikuntakorvauksen nosto varmistaa sen, että oppilaat ovat yhdenvertaisessa asemassa suhteessa kunnallisten koulujen oppilaisiin. Muutos on lisäksi tärkeä koulujen taloudellisen tasapainon vuoksi, sillä yksityisille kouluille voi tulla yllättäviä menoja esimerkiksi kiinteistönhuollon puolelta, kertoo Vantaan seudun steinerkoulun rehtori Jarno Paalasmaa.

Ovatko yksityisen koulujen oppilaat ”eliittiä”?

Joskus mediasta ja somesta voi lukea väitteitä, joiden mukaan yksityisten koulujen oppilaat ovat ”eliittiä”. Tosiasiassa suomalaisia yksityisessä muodossa toimivia kouluja ei voi verrata ulkomaalaisiin yksityiskouluihin. Esimerkiksi koulun sijainti on varallisuutta merkittävämpi koulujen toimintaan ja oppilaskuntaan vaikuttava tekijä.

– Yksityisten lähikoulujen oppilaiden taustat voivat luonnollisesti vaihdella paljonkin. Eri alueiden koulut eivät ole hyviä tai huonoja vaan erilaisia, Sutinen painottaa.

Suomessa peruskoulun käyminen on maksutonta myös yksityiskouluissa. Muutama yksittäinen poikkeus on: kohtuullista lukuvuosimaksua saa periä ulkomailla järjestettävästä opetuksesta ja tietyissä

Yksityisten koulujen autonomia mahdollistaa ruohonjuuritaso kansalaistoiminnan, kertoo rehtori Jarno Paalasmaa.

kielikouluissa. Varainhankintakulttuuri on usein vahvaa. Perusopetuslaki ja lukiolaki kuitenkin estävät yksityiskoulujen voitontavoittelun eli koulut eivät esimerkiksi maksa osinkoja, vaan kaikki mahdolliset ylijäämät käytetään koulun toimintaan ja kiinteistön ylläpitämiseen.

– On ymmärrettävää, että näiden koulujen oppilaita saatetaan pitää jollain tapaa parempiosaisina. Mielikuva on kuitenkin väärä. Esimerkiksi steinerkouluun hakeudutaan useimmiten pedagogiikkaan, toimintakulttuuriin ja arvoihin liittyvistä syistä. Vantaan seudun steinerkoulun parhaita piirteitä ovat mielestäni yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys, Paalasmaa selventää.

Painotuksista huolimatta yksityiset koulut ovat Suomessa siis osa julkista koulujärjestelmää ja ne noudattavat samoja opetussuunnitelman perusteita ja koululainsäädäntöä.

Vapaus valita lisää moninaisuutta

Yksityiset peruskoulut ovat pitkään olleet osa suomalaista peruskoulua – osalla on takana yli 100 vuoden historia. Käytännössä kaikki suomalaiset yksityiset koulut ovat syntyneet aktiivisten vanhempien toiminnan tuloksena. Suomessa onkin perinteisesti arvostettu kansalaisyhteiskunnan aktiivista toimintaa julkisen vallan rinnalla.

– On todella tärkeää, että yhteiskunnassa on mahdollisuus perustaa ja ylläpitää muitakin kuin kunnallisia kouluja. Tämä on kansalaisten perusoikeus. Jokaisella on myös oikeus hakeutua perusopetuksessa muuhun kuin kunnan osoittamaan lähikouluun, Sutinen sanoo.

Sekä Paalasmaa että Sutinen kokevat, että yksityiset koulut tuovat suomalaiseen koulukenttään moninaisuutta esimerkiksi vaihtoehtoisten kasvatusideologioiden kautta.

– Olisi huolestuttavaa, jos yksilöt saisivat elää vain yhden muotin mukaista elämää. Sama pätee koulumaailmaan: kasvatus ja opetuskenttä kehittyvät dialogissa. Yksityisten koulujen autonomia mahdollistaa yhteiskunnalle arvokkaan ruohonjuuritaso kansalaistoiminnan, Paalasmaa sanoo.

Pääkuva: iStock, Borisenkov Andrei, Jarno Paalasmaan kuva: Markus Bergman