Ammatillisesta tutkinnosta korkeakouluun – miten rakennamme sujuvammat siirtymät?

Ammatillinen tutkinto antaa kelpoisuuden jatkaa opintoja korkeakoulussa. Käytännössä mahdollisuus ei kuitenkaan vielä tarkoita sujuvaa siirtymää. Valtaosa ammatillisen tutkinnon suorittaneista siirtyy valmistumisen jälkeen työelämään, ja vain osa jatkaa korkeakouluun heti tai myöhemmin. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 ammatillisen perustutkinnon suorittaneista noin 15 prosenttia opiskeli korkeakoulussa kolme vuotta valmistumisen jälkeen, eli vuonna 2024. 

Suomen tavoitteena on nostaa nuorten aikuisten koulutustasoa tuntuvasti. Tavoite ei toteudu kasvattamalla ainoastaan lukiosta korkeakouluun siirtyvien määrää. Korkeakoulutukseen johtavien reittien on oltava aidosti saavutettavia myös kaikille ammatillisen tutkinnon suorittaneille. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan korkean koulutustason merkitys Suomen taloudelliselle kestävyydelle korostuu väestörakenteen muuttuessa. Koulutusinvestoinneilla voidaan vahvistaa inhimillistä pääomaa ja talouskasvua. Kyse ei siis ole vain koulutuspolitiikasta, vaan myös osaavan työvoiman saatavuudesta, työelämän uudistumisesta ja Suomen tulevaisuuden kilpailukyvystä. 

Ammatillinen tausta on korkeakouluissa jo merkittävä, ja se painottuu voimakkaasti ammattikorkeakouluihin. Vuonna 2024 ammattikorkeakouluopinnot aloittaneista noin 43 prosentilla oli aiempana korkeimpana tutkintonaan toisen asteen ammatillinen tutkinto tai ammatillisen tutkinnon ja ylioppilastutkinnon yhdistelmä. Yliopistoissa vastaava osuus oli noin seitsemän prosenttia. 

Siirtymät on rakennettava kokonaisuutena 

Jatko-opintomahdollisuuksien tulee olla esillä koko opintopolun ajan. Ne tulee tehdä näkyviksi ja selkeiksi jo opintojen alussa, ja niihin pitää palata HOKS- ja urasuunnittelukeskusteluissa. Vaihtoehtoja pitää konkretisoida opiskelijan kiinnostusten, valmiuksien ja elämäntilanteen mukaan. Ymmärrettävän, selkeän ja tasa-arvoisen hakutiedon lisäksi on vahvistettava opiskelijan opiskelutaitoja sekä luottamusta omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin.

Jatko-opintomahdollisuuksien tulee olla kaikkien opiskelijoiden ulottuvilla. Yksilöohjauksen lisäksi tarvitaan ryhmille suunnattuja jatko-opintopäiviä, alakohtaisia materiaalipankkeja ja korkeakouluvierailuja. Opiskelijoille tulee myös tarjota mahdollisuuksia kuulla alumnien kokemuksia ja kokeilla korkeakouluopintoja matalalla kynnyksellä. Näin opiskelija oppii tuntemaan keskeiset hakureitit ja voi nähdä ammatillisen tutkinnon korkeakoulupolun perustana myös myöhemmin työurallaan. 

Väyläopinnoille tarvitaan yhteiset periaatteet. Niistä on rakennettava pysyvä ja valtakunnallisesti saavutettava osa koulutusjärjestelmää. Hakuehtojen, hyväksilukemisen ja väyläopinnoista tutkinto-opiskelijaksi siirtymisen on oltava opiskelijalle selkeitä ja tasa-arvoisia riippumatta siitä, missä ammatillisessa oppilaitoksessa hän opiskelee. 

Siirtymien sujuvoittaminen edellyttää myös vahvempaa strategista yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä. Yhteinen suunnittelu ja selkeä työnjako auttavat tunnistamaan opintopolun nivelkohdat. Korkeakouluvalmiuksia – kuten kieli-, viestintä-, tiedonhaku- ja ajanhallintataitoja sekä matemaattisia valmiuksia – on vahvistettava jo ammatillisissa opinnoissa. Korkeakoulujen puolestaan on tuettava erilaisista koulutustaustoista tulevia opiskelijoita erityisesti opintojen alussa. Onnistumista tulee arvioida paitsi opiskelupaikan saamisen myös opintojen etenemisen ja valmistumisen perusteella. 

Yhteinen vastuu tarkoittaa yhteisiä ratkaisuja 

Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden korkeakoulusiirtymien vahvistaminen ei tarkoita, että kaikkia pitäisi ohjata korkeakouluun tai että ammatillisen koulutuksen työelämätehtävää pitäisi kaventaa. Tavoitteena on, ettei opiskelijan aiempi koulutusvalinta tarpeettomasti rajaa hänen myöhempiä mahdollisuuksiaan. Työelämään siirtyminen ja korkeakouluopinnot eivät myöskään sulje toisiaan pois: moni rakentaa osaamistaan vaiheittain ja hakeutuu korkeakouluun vasta työkokemuksen kartuttua. 

Suomella ei ole varaa hukata ammatillisen tutkinnon suorittaneiden motivaatiota ja osaamispotentiaalia. Siirtymien vahvistaminen edellyttää ammatillisilta oppilaitoksilta, korkeakouluilta ja koulutushallinnolta yhteisiä tavoitteita, konkreettisia sitoumuksia ja pysyviä rakenteita. 

Siirtymien vahvistamisen ja koulutustason noston ratkaisuihin pääset tutustumaan ETEKA- ja JATKOON-hankkeiden järjestämässä tilaisuudessa 30.11.2026. Tervetuloa mukaan keskustelemaan!