Hannu Koivula: Ammattiosaaminen sivistyksenä

Osaamistason nosto Suomessa on erittäin kannatettava tavoite. Sitä on tarkasteltava kuitenkin monipuolisesti eri koulutusasteet huomioiden. Korkea osaaminen, ammattitaito ja sivistys kuuluvat jokaisen koulutuksen peruselementteihin koulutustasosta riippumatta. Siitäkin syystä korkeakoulutuksen lisäämistä osaamistason noston näkökulmasta ei ole hyvä rakentaa toisen asteen ammatillisen koulutuksen kustannuksella.

Olemme Suomessa olleet ylpeitä siitä, ettei meillä ole ”pussinperiä” koulutuksen polulla. Jokaisella nuorella ja aikuisella on mahdollisuus edetä opinnoissaan tavoitteisiinsa oman elämäntilanteensa mukaisesti, omilla edellytyksillään ja oppimisen taidoillaan. Tämä on ollut mahdollista joko suoraan tai vähitellen, askel kerrallaan, elämän mittaisella polulla. Autoasentajaksi nuorena opiskelleista joku voi jossain vaiheessa olla tohtoriksi väitellyt kuntayhtymäjohtaja ja toinen taas toimia autoasentajana mielekkäässä työssä läpi elämänsä. Pidetään tästä mahdollisuudesta tai oikeastaan oikeudesta kiinni.

Koulutuksen tulee vastata ajan haasteisiin, mutta pitää huolta myös jatkuvuudesta

Kilpailu kunniasta, maineesta ja merkityksellisyydestä eri koulutusasteiden välillä syö tämän hienon järjestelmän mahdollisuuksia. Ennen kaikkea se hämmentää koulutuspolun alussa olevia nuoria ja vaikeuttaa heidän valintaansa oikealle alalle. Tämän päivän nuoret ovat aikaisempia sukupolvia fiksumpia. Siksi he herkemmin reagoivat yhteiskunnan muutoksiin ja arvioivat maailmaa monista eri lähteistä sekä tarjolla olevista mielikuvista. Tietyllä tavalla nuorten ja nuorten aikuisten maailma on armottomampi kaikessa informaatiotulvassaan. Koulutuksen ja koulutusjärjestelmän on syytä muuttua vastaamaan ajan haasteisiin, mutta edustaa samalla sopivalla tavalla perinteitä ja turvallisuutta, jatkuvuutta.

Yksi parhaista tavoista osaamistason nostoon on mahdollistaa toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden joustava polku ammattikorkeakouluun.

Ammattiosaajia tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa

Miksi sitten ammatillinen koulutus ja sen arvostaminen on tärkeää koulutuksen kokonaisuudessa? Ammattiosaajia tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi huomattava osa korkeakoulutetuista työskentelee esihenkilö- ja työnjohtotehtävissä. Ammatillisen koulutuksen ja osaamisen hankkinut opintojansa korkeakoulussa jatkanut työnjohtaja tai suunnittelija tuntee työtehtävät ja siellä vaadittavan osaamisen erityisen hyvin. Arjen työntekijöiden tarpeiden ja työarjen tunteminen työnjohdossa ei todellakaan ole haitaksi. Tällaisia työnjohtajia ja esihenkilöitä meillä on edelleen liian vähän. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ilman ammatillista koulutusta työskentelevä korkeakoulutettu voisi olla hyvä työssänsä ja osaisi hoitaa edellä mainittuja tehtäviä erinomaisesti.

Toivon ammattiylpeyttä tämän päivän tekijöille

Aloitin työurani alumiinitehtaalla uuninhoitajana ja maarakennustyöntekijänä useita metrejä maan pinnan alapuolella. Olin ylpeä työtehtävistäni, koska ajattelin sillä olevan merkitystä ja että työni jälki näkyy. Samanlaista ammattiylpeyttä toivon tämän päivän tekijöille. Nyt kun koulutuspolkuni on kolmen eri tutkinnon kautta kuljettanut jalkani tukevasti maanpinnalle, koen olevani etuoikeutettu, kun sain aloittaa kuluvan vuoden alusta Sivistysala ry:n hallituksessa. Tunnen, että pääsen käyttämään hyväksi koko työurani varrella kertynyttä kokemusta erilaisten koulutuspolkujen rakentamisessa ja ammatillisen sivistyksen tukemisessa.

Yhden määritelmän mukaan sivistynyt ihminen on itsenäinen, kriittinen ja vastuullinen kansalainen, joka on kehittänyt osaamistaan tasapainoisesti eri inhimillisen kulttuurin alueilla. Siksi voidaan ajatella, että ammatillinen sivistys on kaikkea sitä, mitä koko koulutuskentällä voidaan saada, koulutustasosta riippumatta. Sivistys on siis vastaus.