Harri Hietala: Yliopistojen perusrahoitus vaatii lisäpanostuksia

Epävarmoina aikoina on ensiarvoisen tärkeää panostaa juuri sivistykseen ja laadukkaaseen koulutukseen. Sivista on tehnyt systemaattisesti työtä korkeakoulujen perusrahoituksen kasvattamiseksi. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitus turvaa pitkäjänteisen toiminnan, sen kehittämisen sekä henkilöstön palkkakehityksen. Toisin kuin tutkimustoimintaan tarkoitettu valtion TKI-rahoitus, esimerkiksi yliopistojen perusrahoitus on laskenut välillä selkeästikin. Keskityn tässä kirjoituksessa yliopistojen rahoitukseen, vaikka moni esitetty huomio sopisi myös ammattikorkeakouluihin.

Yliopistojen perusrahoitus kasvoi vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä. Tämän jälkeen oli tasaisen rahoituksen kausi, jonka jälkeen tuli yliopistorahoituksen leikkaukset 2016–2018. Leikkauksia on seurannut rahoituksen pientä kasvua, vaikkakin tämä kasvu on pitkälti nojannut määräaikaisiin lisäyksiin. Pysyvää reaalista perusrahoituksen kasvua ei oikeastaan ole ollut. 

Yliopistojen reaalinen perusrahoitus on itse asiassa 5 prosenttia matalammalla tasolla kuin 2010-luvun alkupuoliskolla. Toisaalta opiskelijoiden määrä on kasvanut 4 prosenttia vuodesta 2010 ja opiskelijatyövuodet jopa 18 prosentilla. 

Hallituksen puoliväliriihen alla spekuloidaan jopa rahoituksen leikkauksilla. Yliopistot ja myös ammattikorkeakoulut tarvitsevat päinvastoin pysyvää perusrahoituksen nostamista, jotta korkea osaaminen olisi taattu niin määrällisesti kuin laadullisesti. 

Yliopistojen koulutusresurssiin lisäämiseen tarvitaan perusrahoituksen reaalista nousua 

Korkeakoulujen TKI-rahoitusta kasvatettiin hallituksen viime budjettiriihessä noin 280 miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Valtion budjetin tutkimusrahoitus kanavoituu valtaosaksi Suomen Akatemian ja Business Finlandin kautta.  

Rahoitus on kilpailtua, määräaikaista sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen suunnattua. Yliopistoissa sillä voidaan rahoittaa tutkimusinfraa ja palkata uusia henkilöitä tekemään tutkimusta. Tutkimusrahoitus vaatii lähes poikkeuksetta myös yliopistojen omaa rahoitusta.  

Business Finlandin kautta kanavoidulla rahoituksella on aina tavoitteena ja edellytyksenäkin saada yritykset ja tutkimusorganisaatiot tekemään yhteistyötä. Itse asiassa tohtorikoulutuspilotinkin rahoitus luetaan yliopistojen TKI-rahoitukseen.  

Vaikka yliopistoissa tiede, tutkimus ja koulutus nivoutuvat kiinteästi toisiinsa, TKI-rahoitus on siten sidottua, että siitä ei ole yksinään ratkaisuksi esimerkiksi koulutustason nostamiseen. Myös yliopistojen koulutusresurssiin, joka rahoitetaan juuri perusrahoituksella, tarvitaan reaalista nousua, jotta opetusta antavan ja muun muassa opiskelijoiden tukipalveluita ja hallinnollisia tehtäviä tekevän henkilöstön määrää kyetään kasvattamaan. 

Yliopistolaisten reaaliansiot ovat nousussa 

Myös yliopistojen henkilöstö ansaitsee palkankorotuksensa. Yliopistoissa työskentelevien – kuten muidenkin palkansaajien – reaaliset ansiot ovat edelleen 3–4 prosenttia alempana verrattuna vuoteen 2021 vuosien 2022–2023 inflaatiopiikin jäljiltä.  

Kevättalven aikana syntyneissä ratkaisuissa sopimuskorotukset ovat olleet 8 prosenttia kolmelle vuodelle. Talousennusteissa ennakoidaan, että inflaatio olisi kuluvana ja parina seuraavana vuotena reilu prosentti. Siten reaalista ansioiden nousua olisi reilut 4 prosenttia. Tämän perusteella palkansaajien, ja joukossa myös yliopistoissa työskentelevien, ostovoiman voi arvioida kasvavan – myös verrattuna vuoteen 2021. 

Eikä pidä unohtaa sopimuskorotukset ylittävää ansiokehitystä, joka on yliopistoissa ollut noin 1,5 prosenttia vuositasolla viimeisen 14 vuoden aikana – vastaten monien muiden alojen palkansaajia. Siten yliopistolaisten reaaliansiot eivät ole laskeneet noin 7–13 prosenttia vuosina 2010–2023, kuten palkansaajaliittojen viimeaikaisissa  julkaisuissa on väitetty. Päinvastoin reaaliansiot ovat, varovaisestikin arvioiden, nousseet vähintään tuon verran.