Susanna Niinistö-Sivuranta: Talouspuheesta kasvun tekoihin

Kun talous voi hyvin, Suomi voi hyvin. Vaikka talouspuheella ei ratkaista maailman ongelmia, on syytä olla huolissaan kestävän kasvun edellytyksistä. Ne kun eivät tarkoita pelkästään talouden kasvua, vaan hyvinvoinnin kasvua, osaamisen kasvua ja ennen kaikkea edellytyksiä yksilöiden ja yhteisöjen kasvuun. Ei ole sattumaa, että Risto Murron vetämän Kasvuriihi-työryhmän raportin alkuun on tuotu esille ihmisten ja osaamisen merkitys ja ehdotettu tästä lähtökohdasta kumpuavia toimenpiteitä. Kasvussa on kyse ihmisistä.  

Raportista on hyvä nostaa kolme pointtia, joita toivon Suomen hallituksen arvioivan erityisellä vakavuudella. 

1. Koulutustason nostaminen siten, että puolet ikäryhmästä on korkeakoulutettuja

Miksi? Koska osaava työvoima voi vastata muuttuviin työn haasteisiin, luoda uutta työtä ja talouskasvua sekä hyödyntää maksimaalisesti tiedon, tutkimuksen ja teknologian suomia mahdollisuuksia. 

Kriittistä: Uusimpien lukujen valossa tämä tavoite on tehdyistä toimenpiteistä huolimatta karkaamassa (Suomi OECD-maiden keskiarvon alapuolella ja suunta on alaspäin). 

Tehtävä: Korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään ja resursoidaan. Koulutuspolkujen on toimittava koko koulutusjärjestelmässä. Tämä edellyttää riittäviä resursseja ja kehittämisrauhaa. 

2. Korkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistaminen 

Miksi? Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan vaikuttavuus syntyy pitkäjänteisestä ja tinkimättömästä osaamisesta ja tekemisestä. Innovaatiot, uusi teknologia, ratkaisut ilmastokysymyksiin ja moniin muihin kriiseihin kumpuavat tutkimuksesta. 

Kriittistä: Maailmanpoliittinen tilanne uhkaa riippumatonta tutkimusta, ja tutkimuksen tekemisen edellytykset kapenevat, jos resursseja joudutaan suuntaamaan toisaalle uhkakuvien kasvaessa. 

Tehtävä: Turvattava tutkimus- ja kehitystoiminnan pitkäjänteinen rahoitus, ennakoitavuus ja laadun edellytykset. 

3. Suomi tarvitsee osaajia maailmalta, maailma tarvitsee osaajia Suomesta 

Miksi? Kilpailukyky vahvistuu monipuolisesta osaamisesta ja verkostoista. 

Kriittistä: Väestökehitys ilman kansainvälisiä osaajia johtaa vääjäämättä voimistuvaan työvoimatarpeeseen, joka hidastaa kasvua. 

Tehtävä: Viilattava lupaprosessit kuntoon. Suomeen muuttaville osaajille ja heidän perheilleen on luotava kokonaisvaltainen palveluprosessi. Huolehdittava maamme vetovoimasta. 

Kasvussa on kyse ihmisistä.