Paula Tuovinen: Rahoitusta tulee kohdentaa myös korkeakoulujen innovaatio- ja kasvupalveluihin

Valtioneuvosto julkaisi vastikään erinomaisen raportin parlamentaarisesti sovittujen, valtion T&K‑panostusten vaikutuksista. Tällä hetkellä Suomen panostukset jatkavat kasvuaan, ja kokonaisrahoitus nousee parlamentaarisen TKI‑tiekartan linjausten mukaisesti. Rahoitus kasvaa erityisesti strategisilla sektoreilla, kuten vihreän siirtymän, digitalisaation ja turvallisuuden alueilla. On hienoa, että vuonna 2024 paitsi valtion niin myös yritysten T&K-menot kasvoivat suotuisasti huolimatta epävarmasta taloustilanteesta ja geopoliittisesta epävakaudesta. 

Suomalaiset yritykset investoivat T&K-toimintaan vähemmän kuin kansainväliset yritykset 

Pohtimisen aihetta herättää se, että raportin mukaan viime vuosina T&K-menoja ovat kasvattaneet erityisesti keskisuuret yritykset, mutta suurten yritysten reaaliset T&K-menot ovat pysyneet suhteellisen tasaisina. Tutkimukset osoittavat, että suuret suomalaiset yritykset investoivat tutkimus- ja kehittämistoimintaan vähemmän kuin vastaavat kansainväliset yritykset.  

Raportti korostaa paitsi pitkäjänteisen TKI‑politiikan merkitystä myös rahoituksen kohdentamisen kehittämistä. Suurissa, asemansa vakiinnuttaneissa yrityksissä on yleensä vähemmän uskallusta riskinottoon, mikä johtaa vähemmän radikaaleihin innovaatioihin, kuten taloustieteilijä Ufuk Akcigitin tutkimuksissa on havaittu toistuvasti. Nuoret ja pienet yritykset synnyttävät suhteellisesti enemmän läpimurtoinnovaatioita kuin suuret ja vanhat yritykset. Dynaaminen talous edellyttää uusien yritysten syntyä sekä sellaisia julkisia TKI‑instrumentteja, jotka tunnistavat myös uusia, pieniä yrityksiä. Valtion T&K‑lisärahoitusta voisikin kohdentaa uutta luovien yritysten synnyttämiseen, joita kehittyy luontevasti korkeakoulujen ympärille. 

Korkeakoulujen rooli kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa tulee tunnistaa 

Korkeakouluille tulee kohdentaa enemmän rahoitusta perustutkimukseen, mutta rahoitusta pitää voida kohdentaa myös pitkäjänteisiin innovaatio- ja kasvupalveluihin ilman liian rajoittavaa tki-terminologian tulkintaa. Korkeakouluilla tulee olla resurssia panostaa tutkimusideoista syntyvien uusien yritysten ja innovaatioekosysteemien synnyttämiseen.    

Raportin mukaan korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö on ollut viime aikoina laskussa. Tutkimus- ja innovaationeuvosto on määritellyt, että Suomessa tulee parantaa tutkijoiden, tutkimusorganisaatioiden ja yritysten kykyä ottaa riskiä. On siis luotava edellytyksiä radikaaleille innovaatioille. Siksi on tärkeätä kohdentaa rahoitusta korkeakoulujen kehitys‑ ja innovaatiotoiminnan ekosysteemeihin, joissa tehdään yhteistyötä uutta luovan tutkimuksen, innovaatioiden ja kaupallistamisen rajapinnoissa. 

Yksi keskeisiä raportin havaintoja on, että osaajapula on merkittävä kasvun este, ja T&K‑henkilöstön riittävyys nousee yhdeksi raportin nostamista Suomen keskeisistä haasteista. Tarvitaan sekä kansainvälistä rekrytointia että koulutuksen vahvistamista ja erityisesti koulutustason nostamista. Siksi onkin tärkeä kehittää väyliä korkeakoulutukseen myös ammattioppilaitoksista, nopeuttaa lukioista valmistuvien pääsyä korkeakoulutukseen sekä tehdä opiskeluun liittyvästä maahanmuuton byrokratiasta kevyttä.