Uutishuone
Korkeakouluvision suunta oikea – koulutus- ja osaamistason nosto vaatii painavampia toimia
Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vuoteen 2040 ulottuvassa visiossa luodaan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen pitkän aikavälin suuntaviivoja. Visio asettaa ajankohtaisesti Suomen tavoitteeksi sivistyksen, demokratian ja tieteen vapauden sekä erityisesti nuorten koulutusmahdollisuuksien lisäämisen. Sivistysala ry katsoo, että visio on kokonaisuudessaan onnistunut, mutta toivoo lisää kunnianhimoa suomalaisten koulutus- ja osaamistason nostamisen keinoihin.
Korkeakoulutettujen määrä ja työvoiman osaamisen laatu ovat keskeisiä tekijöitä Suomen kilpailukyvyn kannalta. Talouden kasvu syntyy osaavien ja luovien ihmisten työstä. Tätä taustaa vasten on erittäin huolestuttavaa, että Suomen nuorten aikuisten koulutustaso on jäänyt kansainvälisessä vertailussa jälkeen: korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten aikuisten osuus (39 %) on OECD:n keskiarvoa (48 %) matalampi.
Sivista katsoo, että koulutus- ja osaamistason nostaminen edellyttää kirkasta näkemystä siitä, että julkisin varoin kustannettua korkeakoulutusta on kohdistettava tehokkaammin nuorille. Se vaatii useita rinnakkaisia toimia, joista esimerkkejä ovat muun muassa parhaillaan valmistelussa oleva opintosetelikokeilu ja tutkinnon suorittamisen mahdollistaminen avoimessa korkeakoulussa. Hallitus on myös lisännyt korkeakoulujen aloituspaikkoja.
– Korkeakouluvision suunta on hyvä, mutta koulutustason nostoon tarvitaan silti lisää keinoja. Nykyistä suuremman osan lukiolaisista ja ammatillisista opiskelijoista tulee päästä korkeakoulutukseen sujuvammin. Vuosittain 7 100 korkeakoulujen opiskelupaikkaa kohdentuu henkilöille, joilla on entuudestaan korkeakoulututkinto. Vain kolmannes uusista ylioppilaista pääsee aloittamaan korkeakouluopinnot heti valmistuttuaan. Koulutuspaikkojen kasautumista samoille henkilöille on purettava, sanoo Sivistan toimitusjohtaja Jenni Järvelä.
Sivista painottaa, että korkeakoulujen rahoitusta on kehitettävä pitkäjänteisesti. Korkeakouluvision tavoitteena on julkisen rahoituksen rinnalla vahvistaa monipuolista rahoitusta yksityisistä, eurooppalaisista ja kansainvälisistä lähteistä.
– Yksityisen rahoituksen osuus Suomen korkeakoulutuksessa on OECD-maihin vertaillen vähäistä. Korkeakoulujen muu kuin julkinen rahoitus tulee monesta eri lähteestä. Tarvitsemme parhaat yksityisen rahoituksen käytännöt verrokkimaista nopeasti käyttöön, Järvelä jatkaa.
Sivista: Tutkimus- ja kehitysrahoitusta korkeakoulujen tutkimustoimintaan ja innovaatio-yhteistyön edistämiseen
Visio toistaa yhteisen tavoitteen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen neljän prosentin BKT-tasosta.
Suomen taloudellinen menestys vaatii panostuksia korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoimintaan, mutta myös innovaatiotoiminnan rajapintaan. Korkeakoulujen ja yritysten syvemmässä yhteistyössä on vielä paljon hyödynnettävää. Kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rakenteisiin, kuten korkeakoulujen yrityshautomoihin tulee panostaa.
– Uutta tutkimus- ja kehittämisrahoitusta tulee suunnata korkeakoulujen tutkimustoimintaan, mutta myös korkeakoulujen ja yritysten yhteistyön ekosysteemeihin, Järvelä sanoo.
Lisätietoja:
- Jenni Järvelä, toimitusjohtaja, Sivista p. 040 5567156
