Uutishuone
Kehysriihianalyysi: Ei uusia suoria säästöjä koulutukseen, mutta tutkimus- ja kehitystoiminnan leikkaukset tekevät hallaa kasvulle
Orpon hallituksen viimeinen kehysriihi eli neuvottelu tulevan neljän vuoden menokehyksestä on nyt käyty. Ennen neuvotteluja oli tiedossa, että hallitus etsii uusia säästötoimia vähintään 400 miljoonan euron edestä. Monet alamme toimijat, Sivistysala mukaan lukien, vetosivat riihen alla osaamiseen panostamisen puolesta. Myös Suomen Pankin ajankohtaiskatsauksessa muistutettiin inhimillisen pääoman merkityksestä uuden kasvun kannalta. Tältä osin riihen tulokset olivat helpotus: koulutukseen ei kohdistettu uusia suoria säästöjä.
Tässä blogissa nostamme esiin poimintoja riihessä sovituista toimista. Kirjoitus perustuu tiedostustilaisuudessa kerrottuun ja julkaistuihin aineistoihin. Kokonaiskuva täsmentyy, kun esitys julkisen talouden suunnitelmaksi 2027–2030 julkaistaan kuun lopulla valtioneuvoston käsittelyn jälkeen. Riihen koko aineisto löytyy valtioneuvoston tiedotteesta.
Uusia toimia työllisyystilanteeseen, lahjoitusvähennys etenee
Riihen keskeisenä tavoitteena oli hakea helpotusta hankalaan työllisyystilanteeseen. Työllisyyspaketista sivistysalan kannalta kiinnostavia ovat erityisesti pitkäaikaistyöttömien osaamisseteli (20 miljoonaa) sekä nuorisotyöttömyyden kohdennetut pilotit (15 miljoonaa). Osaamissetelillä yli 25-vuotias pitkäaikaistyötön työnhakija voisi osallistua enintään kuusi kuukautta kestäviin maksullisiin ammatillisia valmiuksia tai yritystoiminnan edellytyksiä parantaviin opintoihin tai yksityisiin uraohjaus- ja valmennuspalveluihin. Sivista pitää tärkeänä, että seteliä voi käyttää laajasti sivistysalan toimijoiden koulutuksiin, mukaan lukien vapaassa sivistystyössä.
Nuorisotyöttömyyden pilotit toteutetaan korkean nuorisotyöttömyyden kaupungeissa sekä kuudessa suurimmassa kaupungissa allianssimallilla. Tavoitteena on ehkäistä nuorten pitkäaikaistyöttömyyttä ja parantaa erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien, työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien 18–29-vuotiaiden nuorten kiinnittymistä työhön, koulutukseen ja hyvinvointia tukeviin palveluihin. Uusien vaikuttavien tapojen kehittäminen nuorten tavoittamiseen ja tukemiseen edellyttää yhteistä työtä, johon myös yksityiset toimijat kannattaa ottaa mukaan.
Riihen nuorisopaketissa on mukana alueellinen kokonaiskoulupäiväkokeilu. Kokonaiskoulupäivällä tarkoitetaan yleensä mallia, jossa koulupäivän yhteydessä tarjotaan harrastustoimintaa, joka otetaan huomioon esimerkiksi koulukuljetusten aikataulutuksessa. Ministeri Adlercreutz on aiemmissa puheenvuoroissaan aiheesta nostanut esiin erityisesti harvaan asuttujen alueiden lasten mahdollisuudet harrastaa. Toimintaympäristön nopeassa muutoksessa kokeilukulttuurin edistäminen perusopetuksessa on tervetullutta.
Hallitus haluaa vahvistaa nuorten yrittäjyysvalmiuksia. Peruskouluun ja toiselle asteelle halutaan lisää yrittäjyyskasvatusta ja talousosaamisen kehittämistä. Yrittäjyyskasvatukseen on kehitetty monia valmiita toimintamalleja, joita kannattaa hyödyntää. Esimerkiksi Lauttasaaren kansainvälisen liiketoiminnan lukiossa on annettu painotettua yrittäjyyskasvatusta jo vuodesta 2011 saakka. Ensi vuonna yrittäjyysvalmiuksien edistämiseen saadaan uusi väline, kun Opetushallitus lanseeraa yrittäjyyden lukiodiplomin, jota Sivistakin on pitkään esittänyt.
Pieni, mutta tärkeä lisäys on 0,8 miljoonan euron määräraha koulukotien järjestämään TUVA-koulutukseen.
Lisäksi lahjoitusvähennyksen odotettu uudistus etenee. Lahjoittajilla olisi jatkossa mahdollisuus suunnata rahoitusta aiempaa laajemmin yhteiskunnallisesti tärkeisiin kohteisiin. Sivista on asian valmistelussa ehdottanut saajakohtaisen alarajan pienentämistä, jotta myös pienet kuukausilahjoitukset tulisivat vähennyskelpoisiksi. Tämä voisi aktivoida kansalaisia lahjoittamaan. Laki astuisi voimaan 2027.
Hallitus jatkaa myös sääntelyn keventämisen selvittämistä. Sivista on pitänyt norminpurkua tarpeellisena, sillä alallamme on kankeaa lainsäädäntöä, joka ei ota riittävästi huomioon toimijoiden erilaisuutta tai rajaa resurssien käyttöä epätarkoituksenmukaisella tavalla. Säästöjen sijaan norminpurussa pitäisi olla kyse siitä, että kohdennetaan olemassa olevat resurssit fiksummin parempien tulosten saavuttamiseksi. Kehysriihen listalla alaamme koskettaa työelämälähtöisten oppimisympäristöjen hyväksyminen näyttöpaikoiksi, oppisopimuksen kehittäminen sekä EU-kouluhedelmätuen kansallisen liikkumavaran soveltaminen siten, että hedelmiä voi käyttää myös hedelmäsalaattina. Myös tapahtumajärjestämisen lupamenettelyn uudistaminen voi tuoda sujuvuutta toimintaan.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan leikkaukset tekevät hallaa kasvulle
Pääministeri Orpo totesi riihen tiedotustilaisuudessa, että epävarmuuden ajassa tarvitaan luottamusta ja kasvua vahvistavia toimia. Valitettavasti tutkimus- ja kehittämistoiminnan osalta riihen päätöksistä jäi karvas maku, sillä hallitus päätti yhteensä 39 miljoonan euron säästöstä tutkimus- ja kehittämistoimintaan (T&K). Säästö jakautuu kahteen osaan.
- Lakia muutetaan siten, että T&K-rahoitustavoitteen saavuttamisen edellyttämä valtion rahoituksen lisäys päivitetään vuosittain valtiovarainministeriön talousarvioesitystä varten laatiman talousennusteen mukaan. Tämän säästövaikutukseksi arvioidaan 19 miljoonaa euroa. Kyse on siitä, että valtion talouden kehitys huomioidaan tarkemmin lisärahoituksen tasossa.
- Jatkossa EU-rahoituksesta 20 miljoonaa euroa luetaan osaksi valtion T&K-panostuksia. Tämän perusteella Suomen Akatemian (-5 miljoonaa), Business Finlandin (-5 miljoonaa) ja EU-vastinrahoituksen (-10 miljoonaa) määrärahoja pienennetään.
On hyvä, että hallitus on edelleen sitoutunut parlamentaarisesti sovittuun tavoitteeseen nostaa valtion T&K-rahoitus 1,2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Kehysriihen miinusmerkkisestä saldosta huolimatta T&K-rahoituksen määrä jatkaa kasvamista. Erityisesti EU-rahoituksen laskeminen osaksi julkista rahoitusta liudentaa kuitenkin tavoitetta. Toivomme, että tästä ei muodostu pysyvää ja laajenevaa toimintatapaa.
Toinen merkittävä säästötoimi kohdistuu kuntien valtionosuuksiin, jotka vähenevät aiemmin päätettyjen säästöjen lisäksi 60 miljoonalla eurolla ensi vuodesta alkaen. Säästö voi näkyä myös sivistyspalveluissa. Kuntien sopeutuessa tilanteeseen kannattaa etsiä ratkaisuja yhdessä alueen yksityisten toimijoiden, kuten yksityisten varhaiskasvatuksen tuottajien, kanssa.
Hallitusohjelman toimeenpano jatkuu, varhaiskasvatuksen uudistuksia vielä tekemättä
Eduskuntavaaleihin on alle vuosi ja hallituksella on käynnissä ohjelmansa edistämisen loppukiri. Osa hallitusohjelman hyvistä kirjauksista odottaa vielä etenemistä. Tällaisia ovat muun muassa varhaiskasvatusta koskevat uudistukset.
Hallitusohjelmassa on linjattu tavoitteeksi nostaa yksityisen hoidon tuen piirissä olevien lasten osuus hallituskauden aikana vähintään tasolle, jolla se oli vuonna 2011. Keinoksi on sovittu yksityisen hoidon tuen hoitorahan korottaminen. Riihestä ei kuitenkaan saatu merkkiä tästä. Hiljaista on ollut myös hallitusohjelmassa sovitun päiväkodin johtajan kelpoisuuden laajentamisen osalta. Asiaa valmistellut työryhmä päätti työskentelynsä alkuvuodesta ja luonnosta esitykseksi on odotettu lausuntokierrokselle. Ilman lakimuutosta päiväkodin johtajien saatavuus on vaarassa kelpoisuuksien menettämisten, eläköitymisten sekä kasvatustieteen maisterien muille aloille hakeutumisten vuoksi. Alan työnantajien edustajana olemme vedonneet hallitukseen, että asia etenisi.
Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien kannalta tärkeä taiteen perusopetuslain uudistus on parhaillaan ministeriön valmistelussa. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevään aikana. Osana uudistusta taiteen perusopetukseen on ehdotettu 10 miljoonan euron lisärahoitusta, josta ei kuitenkaan riihessä ole kerrottu sovitun. Rakenteellinen uudistaminen jää puutteelliseksi ilman lisärahoitusta, sillä valtionosuuksien ulkopuolella on tällä hetkellä merkittävä määrä yksityisiä oppilaitoksia. Huolta herättää myös kulttuurikasvatusohjelma Taidetestaajien jatko.
Kehysriihi ei tuonut korjausliikettä kotoutumispalveluiden uudistamiseen. 46,8 miljoonaa euroa kotoutumisesta ja sen edistämisestä leikkaava esitys on nyt eduskunnan käsittelyssä. Esitys uhkaa monen vapaan sivistystyön oppilaitoksen toimintakykyä vaarantaen koko toiminnan ja samalla myös muun vapaan sivistystyön koulutuksen eri puolilla maata.
Talouden kasvu syntyy osaavien ja luovien ihmisten työstä
Koulutuksella, tutkimuksella ja osaamisella on keskeinen rooli yritysten kilpailukyvyn ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Koulutustason nostaminen on kuitenkin karannut tavoitteistaan, ja Suomen nuorten aikuisten koulutustaso on jäänyt OECD-maiden keskiarvon alapuolelle.
Koska koulutustasoa halutaan nostaa ja T&K-toimintaa kiihdyttää, korkeakoulujen kapasiteettia ei voi laskea. Siksi on erittäin tärkeää, että hallitus ei kajonnut esimerkiksi korkeakoulujen indeksikorotuksiin, vaan rahoitus seuraa kustannuskehitystä.
Hallitus päätti viime vuoden kehysriihessä Suomen talouskasvun ja kilpailukyvyn varmistamiseksi käynnistettävistä kasvutoimista, joihin lukeutui koulutus- ja osaamistason nostoon kertaluontoinen 100 miljoonan euron lisäpanostus. Lisärahoitusta suunnataan aloituspaikkojen lisäykseen ja tästä aiheutuviin opintotukimenoihin sekä kolmevuotisen avoimen korkeakoulun opintoseteli-pilotin toteuttamiseen. Aloituspaikkapäätökset on tehty maaliskuussa, ja varsinaiset rahoituspäätökset tehdään syksyllä toteutuneiden aloituspaikkojen perusteella.
