Aleksi Sandroos: Vapaasta sivistystyöstä leikkaaminen ei helpota hallituksen murheita

Hallituksen viesti koulutuksen erityissuojelusta leikkaustoimissa antoi luottamusta siihen, että suomalaisten osaamiseen ja sivistykseen panostetaan myös jatkossa. Tämä lupaus uhkaa kuitenkin jäädä täyttämättä, kun hallituksen neuvotteluissa suunnitellaan vapaan sivistystyön leikkauksia.

Vapaa sivistystyö on tärkeä osa suomalaista sivistysjärjestelmää. Sen tehtävänä on edistää yhteiskuntamme eheyttä ja ihmisten monipuolista kehittymistä sekä hyvinvointia iästä riippumatta. Suomessa toimii 291 oppilaitosta vapaan sivistystyön sektorilla. Vuonna 2021 ne tuottivat 81 000 koulutusta yli miljoonalle suomalaiselle. Leikkaukset vapaasta sivistystyöstä vaarantavat oppilaitosverkoston kattavuuden ja heikentävät suomalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. 

Hallituksen vuodelle 2024 toteuttamat 22,5 miljoonan euron leikkaukset vapaaseen sivistystyöhön ovat jo nyt heikentäneet kansanopistojen, kansalaisopistojen, kesäyliopistojen, opintokeskusten ja liikunnan koulutuskeskusten toimintaa. 

Käytännössä leikkaukset ovat tarkoittaneet tänä vuonna koulutustarjonnan selkeää supistamista ja keskittämistä. Myös minimiosallistujamääriä on jouduttu kasvattamaan ja opetusviikkojen määrää pienentämään, mikä heikentää saavutettavuutta. Näiden lisäksi opiskelijamaksuja on jouduttu korottamaan.  

Aikaisempien leikkausten johdosta tilanne kentällä ei siis ole helppo. 

Rahoitusleikkaukset vaarantavat hallituksen itse asettamien tavoitteiden saavuttamisen 

Hallitusohjelmassa Suomen haasteiksi on tunnistettu esimerkiksi nuorten syrjäytyminen ja pahoinvointi, osaamisen kohdentumisen vaikeudet, koulutustason laskeminen, osaamisvaje, puutteelliset perustaidot, demokratian tila ja kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuuden hiipuminen. Mahdolliset leikkaukset olisivat ristiriidassa näiden tunnistettujen haasteiden kanssa, sillä vapaalla sivistystyöllä voidaan vastata edellä mainittuihin pulmiin hyvin ja kustannustehokkaasti. Rahoitusleikkaukset vaarantaisivat toisin sanoen hallituksen itse asettamien tavoitteiden saavuttamisen ja heikentäisivät sivistyksellisten oikeuksien toteutumista kaikille kansalaisille.  

Kotoutumispalveluiden uudistus uhkaa vapaan sivistystyön toteuttamaa koto-koulutusta 

Vapaalla sivistystyöllä on merkittävä rooli kotoutumiskoulutuksen tuottajana Suomessa. Vuonna 2022 vapaan sivistystyön koulutukseen osallistuneiden maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kokonaismäärä oli 32 627, josta kotoutumissuunnitelman mukaiseen koulutukseen osallistui 4952 opiskelijaa. Aikuisten perusopetukseen osallistui vuoden 2022 aikana 4419 maahanmuuttajataustaista opiskelijaa. 

Hallitusohjelman tavoitteena on uudistaa kotoutumispalveluita ja kehittää kotoutumisen onnistumista. Suunnitelmana on toteuttaa kotoutumispalvelujen uudistus, jossa järjestelmää tehostetaan ja rahoitus kootaan yhteen kanavaan. Uudistusta on lähdetty valmistelemaan suunnitelmalla, joka keskittäisi palvelut osaksi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaa ja työllisyystoimia. Tämä ei edistä hallitusohjelman tavoitetta tehokkaammasta ja laadukkaammasta kotoutumiskoulutuksesta.  

Kotoutumista edistetään parhaiten koulutuksella, joka tukee yhteiskuntataitoja, kielen oppimista ja osaamista 

Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat järjestäneet pitkään laadukasta kotoutumiskoulutusta, luku- ja kirjoitustaitokoulutusta sekä aikuisten perusopetusta. Kotoutumista edistetään parhaiten koulutuksella, joka tukee yhteiskuntataitoja, kielen oppimista ja osaamista. Myös Karvin (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus) aikuisten maahanmuuttajien lukutaitokoulutuksen arvioinnissa (2022) suositellaan, että koulutuksissa tulisi entistä vahvemmin tukea opiskelijoiden mahdollisuuksia luoda sosiaalisia suhteita yhteisöihin, joissa puhutaan suomea tai ruotsia.  

Näihin kriteereihin vapaalla sivistystyöllä on laaja osaaminen ja mahdollisuudet koulutuksen tuottajana. Vapaan sivistystyön rooli kotoutumisessa ei rajaudu pelkästään kielen oppimiseen, vaan laaja-alaisesti yhteiskunta- ja työelämävalmiuksien oppimiseen. Se tukee yritysten osaavan työvoiman saatavuutta ja alueiden elinvoimaisuutta sekä mahdollistaa sosiaalisten suhteiden luomisen suomalaisiin yhteisöihin. Oppilaitokset voivat myös varmistaa koulutuksen saatavuuden alueilla, jossa ei ole muuta koulutustarjontaa. Tämä kuitenkin vaatii tehtävän määrittelyn säilyttämistä koulutuslainsäädännössä ja riittäviä resursseja.  

Vapaata sivistystyötä uhkaa samaan aikaan toiminnan alasajo leikkauksilla ja kotoutumispalveluiden uudistaminen. Valitettavasti molemmat suunnitelmat nimenomaan heikentävät hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamista.