Teollisuuden perustutkinnon tutkintokokeilu​ 

​​Opetushallitukselle 

Asia: ​Teollisuuden perustutkinnon tutkintokokeilu​

Viite: ​OPH-292-2026​  

1. Teollisuuden perustutkinto muodostuisi kone- ja tuotantotekniikan sekä prosessiteollisuuden perustutkinnosta. Antavatko nämä tutkinnot riittävän pohjan teollisuuden monipuolisiin työtehtäviin vai pitäisikö kokeilussa hyödyntää myös muita tekniikan alan perustutkintoja? 

Sivistysala ry (myöhemmin Sivista) kiittää mahdollisuudesta lausua teollisuuden perustutkinnon tutkintokokeilusta. Esityksen tarkoituksena on kokeilla teollisuuden työtehtäviin osaamista tuottavaa perustutkintoa, jolla vastattaisiin muuttuvan teollisuuden osaamistarpeisiin ja parannettaisiin koulutuksen joustavuutta ja työelämävastaavuutta. Esityksessä korostetaan, että tavoitteena ei ole tuottaa yleisosaajia ilman ammattia, vaan monialaisia teollisuuden ammattilaisia, joilla on tunnistettava osaamisprofiili. 

Sivistan tavoitteena on, että Suomi on parhaiten koulutettujen ihmisten hyvinvoiva, avoin ja vetovoimainen maa, jossa osaamisella ja luovuudella tehdään parempaa maailmaa. Sivista ei ota kantaa tutkintojen perusteiden sisältöön, mutta kannustaa eri osapuolia yhdessä Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa kehittämään ammatillisia tutkintoja ja tutkintorakennetta. Sivista pitää hyvänä, että ammatillisten tutkintojen kehittämiseksi voidaankin järjestää määräaikaisia, enintään 6 vuotta koskevia kokeiluja. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella säädetään kokeiltavista tutkinnoista (L, 20 §). Opetushallitus valmistelee tutkintorakenteen kehittämistä koskevan esityksen opetus- ja kulttuuriministeriölle. 

Sivista pitää uuden teollisuuden perustutkinnon tavoitteita kannatettavina useasta näkökulmasta. Taustalla ovat Suomen pienenevät ikäluokat, kasvavat laaja-alaisen osaamisen vaatimukset sekä toisaalta työelämän edellyttämä kapea-alainen erikoistuminen, joka lopullisesti rakentuu vasta työpaikalla. Laaja-alaisempi perustutkinto voi tukea nuoren alan valintaa, sillä nykyinen ammatillinen koulutus edellyttää varhaista ammatillista suuntautumista. Uudistus voi myös madaltaa kynnystä hakeutua ammatilliseen koulutukseen, vähentää opintojen keskeyttämisiä ja tukea henkilökohtaista urasuunnittelua. Uudistus ei ole vastakkainen erikoistumiselle, vaan tarjoaa uuden rakenteen, jossa erikoistuminen tapahtuu sopivammassa vaiheessa. Sivista katsoo, että laaja-alaisempi tutkinto sopii ennen kaikkea sellaisille opiskelijoille, joilla ei ole vielä selkeää suuntaa omasta ammatti-identiteetistään.  

Suomella on kunnianhimoinen tavoite nostaa korkeakoulutettujen osuus nuorista aikuisista 50 prosenttiin. Tavoite on perusteltu, sillä Suomi on jäänyt pahasti jälkeen muista OECD-maista. Siksi Sivista pitää tärkeänä, että esityksen tutkinto tuottaa jatkossakin jatko-opintokelpoisuuden. Katsomme, että korkeakoulutettujen suurempi osuus varmistaa sen, että työvoima pysyy tuottavana ja kykenee vastaamaan työelämän tarpeisiin esimerkiksi asiantuntijaosaamisen ja innovaatiotoiminnan saralla. Sivista pitääkin tärkeänä, että ammatillisen koulutus tarjoaa tosiasialliset valmiudet korkeakouluopintoihin. Sivista näkee jatko-opintokelpoisuuden säilyttämisen ja vahvistamisen kriittisenä houkuttelevuustekijänä työllistymisen rinnalla.  

2. Millaisia mahdollisuuksia tai uhkia/riskejä mahdollisessa teollisuuden perustutkinto-kokeilussa tulisi huomioida? 

Sivista näkee suurimpana riskinä sen, että jotain perustavanlaatuista osaamista jäisi saavuttamatta laajemman perustutkinnon myötä, eri teollisuusalojen pätevyysvaatimukset jäisivät täyttämättä tai että koulutuspolut merkittävästi pitenisivät. Ennen kokeilun alkamista ja sen aikana vuoropuhelu koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa on oltava aktiivista, jotta voidaan varmistaa, ettei mitään kriittistä osaamista katoa ja tutkintokokeilun hyödyt tulevat esille.  

Sivista pitää tärkeänä, että kokeilussa aidosti tarkastellaan, millaista osaamista uudella laajapohjaisemmalla voidaan saavuttaa, millaiseksi työllistymisen edellytykset muodostuvat ja millaista osaamista kenties menetetään. Erityisessä tarkastelussa tulee olla eri teollisuusalojen osaamistarpeet ja ennen kaikkea pätevyysvaatimukset. Lisäksi on tärkeää tarkkaan päättää pakollisten tutkinnon osien sisällöstä ja huolehtia koulutuksen laadusta. Kokeilussa tulee luoda selkeät osaamisalat ja -profiilit valinnaisilla tutkinnon osilla, jotta tutkinnon sisältö ei jää jollain tavalla epäselväksi ja liian yleiseksi.  

Esityksessä ei selkeästi käy esille se, voidaanko kokeilututkinnon rinnalla suorittaa eri oppilaitoksissa erillisiä kone- ja tuotantotekniikan ja prosessiteollisuuden perustutkinnon opintoja, joita käytetään kokeilututkinnon pohjana. Sivista pitää tärkeänä, että kokeilun aikana oppilaitoksilla on myös mahdollisuus tarjota näitä perustutkintoja kokeilututkinnon rinnalla. Tämä mahdollistaa myös kokeilututkinnon tulosten vertailun pohjatutkintoihin.  

3. Puollan teollisuuden perustutkinto-kokeilun aloittamista 

KYLLÄ 

4. Perustelut vastauksellesi (KYLLÄ / EI) ja mielipiteesi teollisuuden perustutkinto-kokeilusta 

Sivista katsoo, että tällä hetkellä ammatilliseen koulutukseen suuntautuvien oppivelvollisten on yhteishaussa valittava yksi 42:sta eri ammatillisesta perustutkinnosta. Pidämme kokeilua erinomaisena ajatuksena, koska näin voidaan kerätä arvokasta tietoa, ennen kuin koko tutkintorakennetta lähdetään uudistamaan tai tutkintoja laaja-alaistamaan. 

Tutkintokokeilulla voidaan vastata teollisen työn murrokseen, jossa perinteiset, kapeat työnkuvat eivät enää vastaa työelämän tarpeita. Teollinen rakenne on Suomessa alueellisesti melko heterogeeninen. Teollisuuden tehtävät edellyttävät yhä useammin tuotannon, prosessien, kunnossapidon ja automaation kokonaisymmärrystä. Laaja-alaisempi tutkinto todennäköisesti mahdollistaisi nykyistä paremmin tehtävästä toiseen siirtymisen. 

Sivistan mukaan erityistä huomiota kokeilun aikana tulee kiinnittää siihen, millainen työelämävastaavuus laajemmalla tutkinnolla voidaan tarjota sekä mahdollisesti tehdä seurantatutkimusta tai arviointia siitä, millaiseksi urapolut teollisuuden perustutkinnon suorittaneilla muodostuvat.  

Helsingissä ​27.2.2026​ 

Sivistysala ry 

​​Heikki Kuutti Uusitalo​, ​johtaja, politiikka ja vaikuttaminen​ 

​​Lisätietoja: Jussi-Pekka Rode​, ​asiantuntija, politiikka ja vaikuttaminen​, jussi-pekka.rode@sivista.fi​, puh. ​+358401686836​ 

Sivistysala tekee sinnikästä työtä koulutuksen, osaamisen ja luovuuden puolesta. Sivista edustaa yli 430:a yksityistä sivistysalan työnantajaa. Jäsentemme palveluksessa on noin 70 000 alan ammattilaista. Olemme Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsen.