Kysely: Yritykset toivovat ammatillisilta oppilaitoksilta aktiivisempaa vuoropuhelua

Yrityksille tärkein syy yhteistyöhön ammatillisten oppilaitosten kanssa on osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen, kertoo Sivistan Enemmän tehoa ja elinvoimaa kumppanuuksilla ammatilliseen koulutukseen (ETEKA) -hankkeessa toteutettu kysely. Vastaajista 69 prosenttia kertoi tehneensä säännöllistä yhteistyötä vähintään yhden ammatillisen oppilaitoksen kanssa vuonna 2025; 26 prosenttia ei tehnyt yhteistyötä yhdenkään oppilaitoksen kanssa.   

Yhteistyön tärkeimmäksi tavoitteeksi yritykset nostivat osaavan työvoiman saatavuuden varmistamisen (keskiarvo 4,3 asteikolla 1–5). Seuraavina korostuivat yhteiskuntavastuun toteuttaminen ja työllistymisen tukeminen (3,8) sekä henkilöstön osaamisen kehittäminen ja täydennyskoulutus (3,6).  

Puhelinhaastatteluina helmi–maaliskuussa 2026 toteutettuun kyselyyn vastasi 200 yritystä kaupan, logistiikan, teknologiateollisuuden sekä elintarvike- ja kemianteollisuuden aloilta. Yli 60 prosenttia yrityksistä toimii kansallisella tai kansainvälisellä tasolla. 

Palveluiden ja koulutusten vastattava yritysten todelliseen kysyntään 

Koulutusten ja palveluiden sopivuus yritysten tarpeisiin arvioitiin kyselyssä yleisesti melko myönteisesti, mutta kokemukset vaihtelivat. Yritykset toivovat ammatillisilta oppilaitoksilta nykyistä aktiivisempaa vuoropuhelua, selkeämpiä prosesseja sekä osaajilta vahvempaa käytännön osaamista ja työelämävalmiuksia.  

– Yritykset kokevat yhteistyön monien oppilaitosten kanssa toimivaksi ja hyödylliseksi, mutta kokemuksissa on eroja. Tavoitteena tulisi olla hyvä ja tasalaatuinen ammatillinen koulutus kaikkialla Suomessa, kommentoi ETEKA-hankkeen projektipäällikkö Sari Aarnio. 

Vastaajat arvioivat ammatillisten tutkintojen vastaavan yrityksen tarpeisiin erittäin tai melko hyvin yhteensä 65 prosenttia vastaajista, ja tutkinnon osien osalta vastaava osuus oli 64 prosenttia. Vastauksissa nousi esiin muun muassa koulutustarjonnan paikoittainen rajallisuus, oppilaitosten koettu passiivisuus sekä vaihtelu koulutuksen laadussa ja opiskelijoiden työelämävalmiuksissa, joka lisää yrityskohtaisen perehdytyksen tarvetta.  

Viestinnässä ja palveluiden tunnettuudessa on yritysten näkökulmasta vielä selkeää potentiaalia. Lähes puolella vastaajista ei ollut kokemusta tutkinnon osiin liittyvästä yhteistyöstä (42 %), ja vielä useammalla muista yhteistyömuodoista, kuten rekrytoinnin tuesta (57 %). 

– Tulokset korostavat, että palveluiden ja koulutusten on vastattava yritysten todelliseen kysyntään. Oppilaitokset voisivat markkinoida ja viestiä koulutuksistaan ja palveluistaan nykyistä vahvemmin sekä tehdä yhteistyömahdollisuudet yrityksille helpommin löydettäviksi, Aarnio sanoo. 

Kumppanin valinnassa ratkaisee toimialan ymmärrys, erikoistuminen ja räätälöinti 

Minkälaista yhteistyötä yritykset toivovat? Yritysten kuvauksissa toimiva oppilaitosyhteistyö on käytännönläheistä ja tuottaa konkreettisia hyötyjä: työelämässä oppimisen paikat ja opettajien tuki helpottavat arkea, ja parhaimmillaan harjoittelu–kesätyö–oppisopimus muodostaa sujuvan polun rekrytointiin. Yritykset kertovat löytäneensä oppilaitosyhteistyön kautta hyviä tekijöitä ja pitävät oppilaitosta toimivana rekrytointikanavana. Myös räätälöidyt rekrykoulutukset ja täydennyskoulutus sekä yhteistyössä toteutetut kehittämishankkeet nähdään hyödyllisinä, toimintaa kehittävinä palveluina.   

Kun yritykset valitsevat koulutuksen järjestäjää kumppaniksi, tärkeimpinä pidetään toimialan erityispiirteiden huomioimista (4,4/5), koulutuksen järjestäjän erikoistumista tietyn alan koulutuksiin (4,3) sekä kykyä toteuttaa yrityksen tarpeisiin räätälöityjä kokonaisuuksia (4,2). Tämä viittaa siihen, että yrityksille ratkaisevaa on oppilaitoksen kyky vastata juuri tarvittavaan osaamiseen ja oman toimialan tarpeisiin. Sen sijaan laajaa koulutustarjontaa useilta eri aloilta pidetään selvästi vähemmän tärkeänä (2,9).  

Näin yhteistyötä voidaan vahvistaa – yritysten tärkeimmät toiveet  

• Säännöllinen ja aktiivinen vuoropuhelu: nimetyt kontaktit ja matalan kynnyksen säännöllinen yhteydenpito  

• Työelämävastaavuuden vahvistaminen: perustaidot ja käytännön taidot kuntoon sekä toimialakohtaisen osaamisen varmistaminen. 

• Sujuvat työelämässä oppimisen ja rekrytoinnin polut: pidemmät ja ennakoitavat työelämäjaksot, selkeät tavoitteet ja toimiva ohjaus sekä arviointi työpaikoilla.  

• Selkeät prosessit ja byrokratian välttäminen: yhdenmukaiset käytännöt ja vastuunjaot oppilaitoksen ja yrityksen välillä.  

Tutustu kyselyyn täällä. 

Lisätietoja: 

• Sari Aarnio, projektipäällikkö, Sivista
  sari.aarnio@sivista.fi