Uutishuone
OKM:n jatkuvan oppimisen työryhmän esitykset vievät aikuisten ammatillista koulutusta oikeaan suuntaan
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä esittää uudistuksia aikuisten ammatilliseen koulutukseen, jotta se vastaisi paremmin työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Esitykset korostavat koulutus- ja osaamistason nostoa, joustavampia osaamisen hankkimisen tapoja sekä selkeämpää ja vaikuttavampaa tutkintorakennetta, jota Sivista pitää kokonaisuutena kannatettavana.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama aikuisten jatkuvan oppimisen työryhmä esittää uudistuksia, joilla aikuisten ammatillista koulutusta kehitetään vastaamaan entistä paremmin työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Työryhmässä olivat mukana Sivistan asiantuntija Jussi-Pekka Rode (26.6.2025 saakka) ja projektipäällikkö Sari Aarnio (26.6.2025 alkaen).
Esitysten keskiössä ovat koulutus- ja osaamistason nosto, ammatillisen tutkintorakenteen selkeyttäminen sekä koulutuksen vaikuttavuuden vahvistaminen.
– Ammatillinen koulutus on alueilla keskeinen elinkeinoelämän ja työnantajien kumppani. Se turvaa osaavan työvoiman saatavuutta ja mahdollistaa koko väestön osaamistason vahvistamisen eri elämäntilanteissa, sanoo Sivistan ETEKA-hankkeen projektipäällikkö Sari Aarnio.
Ammatillinen koulutus rakentuu kolmesta tutkintotyypistä: ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista. Tutkintotyyppien roolien selkeyttäminen tukee koulutusjärjestelmän ymmärrettävyyttä ja auttaa suuntaamaan koulutusta tarkoituksenmukaisesti eri opiskelijaryhmille ja työuran vaiheisiin.
Uudistusten tavoitteena on kohdentaa koulutusta aiempaa vaikuttavammin ja vähentää päällekkäistä ja tarpeettoman pitkää kouluttautumista. Ammatillisiin perustutkintoihin johtavaa koulutusta suunnataan ensisijaisesti ensimmäistä tutkintoaan suorittaville aikuisille, kun taas jo toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osaamisen kehittämistä vahvistetaan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen kautta. Näin voidaan parantaa koulutusjärjestelmän tehokkuutta ja tukea koko työvoiman osaamis- ja koulutustason nousua.
Työryhmä esittää myös, että tutkintojen perusteiden kehittämistä viedään määrätietoisesti osaamisperusteisempaan suuntaan.
– Kun perusteita uudistetaan tutkinnon osa kerrallaan, uutta ja eri toimialoja yhdistävää osaamista voidaan tuoda ketterämmin osaksi tutkintojärjestelmää. Tämä tukee sitä, että tutkinnot pysyvät ajantasaisina ja että työelämässä syntyviin uusiin osaamistarpeisiin voidaan vastata ilman raskaita ja hitaita kokonaisuudistuksia, sanoo Sivistan asiantuntija Jussi-Pekka Rode.
Joustavampi ammatillinen koulutus vahvistaa työllistymistä ja työuran siirtymiä
Työryhmän esitykset tukevat joustavampia tapoja hankkia osaamista työuran aikana. Osaamista voidaan päivittää ja täydentää ilman pitkiä poissaoloja työelämästä, ja koulutus voi joustavammin vastata työnantajien ja toimialojen muuttuviin tarpeisiin. Tavoitetta tukevat myös työelämälähtöisesti kehitettävät osaamiskokonaisuudet, joiden avulla osaamista voidaan koota tutkinnon osista eri ammatti- ja toimialojen tarpeisiin.
Osaamiskokonaisuuksilla pyritään vahvistamaan työllistymistä ja varmistamaan sujuvia siirtymiä työmarkkinoilla myös muutostilanteissa. Samalla korostuu ohjausosaamisen vahvistaminen, jotta opiskelijat ja koulutukseen hakeutuvat ohjautuvat heidän tavoitteitaan ja työmarkkinoiden tarpeita parhaiten vastaavaan koulutukseen.
Sivista pitää työryhmän esityksiä kokonaisuutena kannatettavina. Ne vahvistavat työelämälähtöistä ja selkeärakenteista ammatillista koulutusjärjestelmää, joka tukee osaamisen syventämistä, etenemistä työuralla ja sujuvia siirtymiä eri koulutus- ja työelämäpolkujen välillä.
– Myönteistä on myös se, että uudistuksissa pyritään vähentämään hallinnollista työtä, mikä voi nopeuttaa muutosten toimeenpanoa ja vapauttaa resursseja koulutuksen laadun ja saavutettavuuden kehittämiseen, Aarnio sanoo.
– Seuraavalla hallituskaudella ammatillisen koulutuksen kehittämistä on tärkeää jatkaa työryhmän esitysten pohjalta. Näin voidaan vahvistaa ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta ja varmistaa, että se vastaa sekä opiskelijoiden että työelämän tarpeisiin. Samalla on luotava kansalliset kehykset, jotka edistävät ammatillisen tutkinnon suorittaneiden sujuvia siirtymiä korkeakoulutukseen, Rode tähdentää.





