Uutishuone

» Tiedotteet » Peruskoululaisten ja koulujen määrä putoaa rytinällä – Suomen on pidettävä vähistä lapsistaan erityisen hyvää huolta

Peruskoululaisten ja koulujen määrä putoaa rytinällä – Suomen on pidettävä vähistä lapsistaan erityisen hyvää huolta

Julkaistu 12.3.2026/Päivitetty viimeksi 12.3.2026

Vuonna 2040 Suomessa on ennusteiden mukaan 95 000 peruskoulun oppilasta vähemmän kuin nyt. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuore raportti ehdottaa ratkaisuja perusopetuksen järjestämiseen väestökehityksen haasteissa. Raportissa painotetaan perusopetuksen rahoituksen turvaamista lapsimäärän vähetessäkin. Ehdotukset uusiin järjestämisen tapoihin jäävät kuitenkin liian vaatimattomiksi ratkaisemaan väestökehityksen isoja haasteita. Sivistysala ry (Sivista) peräänkuuluttaa esimerkiksi etäopetuksen kehittämistä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut tänään (12.3.) raportin perusopetuksesta ja väestökehityksestä. Raportissa ehdotetaan toimenpiteitä esimerkiksi perusopetuksen rahoitukseen, etäyhteyksien hyödyntämiseen sekä opetuksen järjestäjien väliseen yhteistyöhön liittyen.

Sivistysala ry (Sivista) painottaa, että laadukkaan perusopetuksen turvaaminen kaikille lapsille ja nuorille on edellytys Suomen osaamis- ja koulutustason nostolle. Peruskoulussa rakennetaan perusta kaikelle myöhemmälle opiskelulle. Raportissa ehdotetaan, että lapsimäärän väheneminen ei saisi automaattisesti vähentää koulutuksen rahoitusta.

– Perusopetuksen rahoitus on pidettävä nykyisellä tasolla myös lapsimäärän vähetessä. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa hukata yhdenkään lapsen potentiaalia. Nykyistä isompi osa rahoituksesta voitaisiin jakaa tasa-arvorahoituksena, joka on ollut tehokas väline suuntaamaan resursseja sinne, missä tarve on suurin, sanoo Sivistan toimitusjohtaja Jenni Järvelä.

Tasa-arvorahoitus on erillinen avustus, jota jaetaan alueen koulutustason, työttömyysasteen ja vieraskielisen väestön osuuden perusteella. Raportissa ehdotetaan, että tasa-arvorahoituksen vuotuinen määrä vakiinnutetaan 75,2 miljoonaan euroon.

Uusia ratkaisuja opetuksen järjestämiseen tarvitaan kipeästi

Sivista katsoo, että raportin suurimmat puutteet liittyvät opetuksen järjestämisen tapoihin. Työryhmän tehtävänä oli tarkastella innovatiivisia tapoja perusopetuksen järjestämiseen, mutta ehdotukset jäävät tältä osin hyvin vaatimattomiksi. Raportissa ei esimerkiksi käsitellä erilaisia vaihtoehtoja etäopetuksen hyödyntämiseksi. Sivista peräänkuuluttaa seuraavalta hallitukselta avoimuutta tarkastella myös paikasta riippumattoman opetuksen järjestämistä. Pitkien välimatkojen Suomessa etäopetuksen kehittäminen voisi tarjota mahdollisuuden vähentää lasten koulukuljetuksissa viettämää aikaa.

– Kouluverkon harveneminen on realismia. Laki sallii yläkouluikäiselle kolme tuntia päivässä kestävän koulukuljetuksen. Ei ole kohtuullista, että osa nuorista viettää jopa 15 tuntia viikossa taksissa istuen. Etäopetusta hyödyntämällä osan siitä ajasta voisi käyttää lepoon, liikkumiseen tai harrastamiseen. Suurin osa koulunkäynnistä olisi jatkossakin lähiopetusta. Sen rinnalle tarvitsemme kuitenkin tapoja pienentää kuljetuksiin menevää aikaa, Sivistan johtava asiantuntija Annakaisa Tikkinen toteaa.

Etäopetuksen kehittämisen sijaan raportissa ehdotetaan seuraavalle hallitukselle etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen kokeilua. Lähtökohtana olisi tällöin, että oppilaat ovat koulun tiloissa ja opettaja on etäyhteyden päässä. Tällainen etäyhteyksien hyödyntäminen koulun tiloissa on mahdollista jo nyt. Sivista katsoo, että mahdollinen kokeilu on hyvä, mutta vain jos se aidosti lisää opetuksen järjestäjien liikkumatilaa kehittää uudenlaisia ratkaisuja.

Tulevat opettajat tarvitsevat kokemusta maahanmuuttotaustaisten oppilaiden opettamisesta

Väestökehityksen haasteiden toinen puoli liittyy kaupunkien moninaistuvaan väestöön. Raportissa on hyviä toimenpide-ehdotuksia maahanmuuttotaustaisten oppilaiden sujuvan koulupolun kehittämiseksi.

– Jokainen maahan muuttanut lapsi on ilon aihe, mutta meidän pitää varmistaa, että koulutusjärjestelmämme pystyy vastaamaan niihin tarpeisiin, joita liittyy esimerkiksi kielitaidon kehittymiseen. Opettajankoulutuksella on iso merkitys siinä, että tulevilla opettajilla on valmiudet opettaa erilaisista taustoista tulevia lapsia ja nuoria, Tikkinen sanoo.

Tulevat opettajat suorittavat opintojensa aikana harjoittelun yliopistojen harjoittelukouluissa. Tällä hetkellä harjoittelukoulut eivät saa rahoitusta vasta maahan tulleiden oppilaiden valmistavaan opetukseen. Valmistavassa opetuksessa opitaan suomen tai ruotsin perusteet, eri oppiaineiden kielten alkeita sekä opiskelutaitoja ennen perusopetukseen siirtymistä.

– On selvä epäkohta, että tulevat opettajat eivät saa opetusharjoittelussaan lainkaan kokemusta juuri maahan muuttaneiden lasten opetuksesta. Tämä olisi helppo ratkaista kohdentamalla harjoittelukouluille rahoitusta valmistavan opetuksen järjestämiseen, Tikkinen toteaa.

Sivistysala ry:n johtava asiantuntija Annakaisa Tikkinen on toiminut opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän jäsenenä. Ministeriö julkaisee työryhmän raportin torstaina 12.3. klo 10.30.