Uutishuone
Sivistysalan pyöreä pöytä: väestökehitys haastaa kouluverkkoa
Negatiivinen väestökehitys vaikuttaa paitsi yhteiskunnan rakenteisiin myös sivistysalaan kaikkien alojen kouluttajana. Miten varmistamme, että Suomessa riittää tulevaisuudessa koulutettuja osaajia ja että kouluverkko pystyy palvelemaan kaikkia? Näistä aiheista keskusteltiin Sivistan ensimmäisessä pyöreän pöydän keskustelussa.
Työikäisen väestön ja lasten määrä vähenee – nykyisellä syntyvyydellä alle 15-vuotiaita olisi vuonna 2070 enää 700 000. Väkiluku pysyisi arvioiden mukaan kasvussa 40 000 henkilön vuosittaisella nettomaahanmuutolla. Huoltosuhde on koetuksella, eikä osaajia riitä tulevaisuudessa kaikille aloille ilman työhön johtavaa maahanmuuttoa.
Sivistan ensimmäisessä jäsenille suunnatussa ensimmäisessä pyöreän pöydän keskustelussa arvioitiin väestökehityksen vaikutuksia sivistysalalle sekä pohdittiin niitä toimia, joihin organisaatioiden ja yhteiskunnan tulisi ryhtyä huoltosuhteen vakauttamiseksi ja sivistysalan palveluverkon turvaamiseksi. Keskustelua johti Sivistan toimitusjohtaja Jenni Järvelä ja aihetta alusti johtava asiantuntija Annakaisa Tikkinen, joka on ollut mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmässä, jossa pohdittiin keinoja väestönkehityksen haasteisiin vastaamiseksi perusopetuksen järjestämisessä.
Maahanmuuton lisääntyminen kasvattaa odotuksia koulutuksen suhteen
Työikäisen väestön vähetessä myös Suomi tarvitsee maahanmuuttoa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2025 lopussa 660 800 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä on 11,7 prosenttia väestöstä. Mutta kuinka osaajat saadaan pysymään maassa? Onnistumisen kannalta olennaista on Suomen vetovoimaisuus sekä tänne saapuvien osaajien hyvä kotoutuminen.
Pyöreän pöydän keskustelijat nostivat esiin maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten määrän kasvun erityisesti pääkaupunkiseudulla. Englanninkielisiä koulutuksia olisi kehitettävä vauhdilla, erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Toiminnanohjauksen kokeiluun mukaan päässeet oppilaitokset pääsevät kehittämään tarjontaansa eri kaliiberilla.
Toisaalta suomen kielen osaaminen on turvattava, jotta kaikilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet koulupolulla etenemiseen. Korkeakoulut puolestaan pyrkivät varmistamaan, että kaikista taustoista tulevat nuoret näkisivät korkeakoulutuksen mahdollisena tulevaisuuden näkymänä itselleen. Keskustelijoiden näkemyksen mukaan monet kansainväliset opiskelijat haluaisivat jäädä Suomeen, mutta suomalainen työelämä ei ole aina valmis palkkaamaan heitä. Korkeakoulut tekevätkin tiiviisti yhteistyötä yrityskentän kanssa, jotta kansainvälisille osaajille löytyisi harjoittelupaikkoja ja polkuja työelämään.
Sivistysalan palveluverkko koetuksella
Alueelliset eroavaisuudet korostuvat niin kansainvälisten opiskelijoiden määrässä kuin väestökehityksen vaikutuksissa. Väestöennusteet eivät lupaa hyvää sivistysalan palveluverkolle. Kun vuonna 2023 peruskoulun aloitti 56 000 oppilasta, vuonna 2040 uusia ekaluokkalaisia on ennusteen mukaan enää 50 000. Samassa ajassa perusopetuksen oppilaiden määrä putoaa lähes 100 000 oppilaalla. Oppilaita ja opiskelijoita ei riitä täyttämään koko nykyistä kapasiteettiä, mikä voi johtaa kiihtyvään kilpailuun.
Nuorten ikäluokkien kehityksessä tulee olemaan suuria alueellisia eroavaisuuksia, joten väestökehityksen vaikutukset eivät ole samanlaisia kaikkialla. Keskustelijat nostivat esiin huolen palveluverkon kattavuudesta ja laadusta. Koulutuksen kehittämiseen kaivataan joustavuutta kaikilla asteilla. Jatkossa toimintaa on tehostettava ja päällekkäisyyksiä poistettava. Erilaiset yhteistyön muodot tarjoavat oppilaitoksille mahdollisuuksia, joihin ei yksin kyettäisi.
Pyöreän pöydän keskusteluissa Sivistan jäsenten edustajat eri koulutusasteilta käsittelevät sivistysalaan vaikuttavia muutosvoimia ja ajankohtaisia ilmiöitä. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä johtava asiantuntija Annakaisa Tikkiseen: annakaisa.tikkinen@sivista.fi.






