Perusopetuslakiin muutoksia: osaamistakuulla edellytykset vahvistaa Suomen koulutus- ja osaamistasoa

Hallitus suunnittelee isoja muutoksia perusopetuslakiin, joista yksi on osaamistakuu. Osaamistakuuta koskeva lakiesitys oli lausuntokierroksella tammikuussa ja aiheesta on keskusteltu mediassa vilkkaasti. Valtioneuvosto antoi eduskunnalle osaamistakuuta koskevan lakiesityksen 26. maaliskuuta.  

Sivista suhtautui esitykseen pääosin myönteisesti, mutta mahdollisia luokalle jäämisen lisääntymisen vaikutuksia olisi pitänyt arvioida tarkemmin. Lakiesityksen mukaan oppilas jäisi jatkossa luokalle, jos hän saa yhden tai useamman hylätyn arvosanan. 

– Opetusministerin mukaan lakiesityksen tavoitteena ei ole lisätä luokalle jäämistä, mutta se on yksi mahdollinen seuraus, kun etenemisen edellytyksiä tiukennetaan. Tällä on vaikutusta lapsiin ja opetuksen järjestäjiin sekä seuraamuksia niin taloudellisesti kuin yhteiskunnallisesti, kommentoi Sivistan johtaja asiantuntija Annakaisa Tikkinen. 

Lakimuutoksilla pyritään varmistamaan, että oppilailla on riittävät taidot peruskoulun jälkeisiin opintoihin siirryttäessä. Esimerkiksi arviointia tullaan yhtenäistämään ja selkeyttämään. Sivista katsoo, että esityksellä on edellytykset vahvistaa sekä Suomen koulutus- ja osaamistasoa että oppilaiden yhdenvertaisuutta.  

– Armovitoset ovat karhunpalvelus. Oppilaiden oikeusturvan kannalta on tärkeää, että arvioinnilla annetaan realistinen kuva osaamisesta. Siksi opettajien arviointityötä on syytä tukea. Tähän auttaa lain hyväksymisen jälkeen käynnistyvä opetussuunnitelman perusteiden päivitys, jossa tähdätään tavoitteiden, sisältöjen ja arviointikriteerien täsmentämiseen, Tikkinen sanoo. 

Tikkinen toteaa vielä, että keskustelu osaamistakuusta on vienyt huomion juuri vitosen arvosanoihin eli vähimmäisosaamisen tasoon. Tähän ei tietysti pidä tyytyä, sillä osaamis- ja koulutustason nostossa on olennaista, että kaikki pyrkivät parhaimpaansa. 

Harjoittelukoulujen kotikuntakorvaus nostettava sataan prosenttiin  

Osaamistakuuesityksen lähtökohtana on, että jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta vähimmäisosaamisen tasoa, hän jää luokalle. Opetuksen järjestäjillä on kuitenkin erilaiset velvoitteet tuen tarjoamiseen. 

Harjoittelukoulut ovat velvoitettuja järjestämään oppilaskohtaisista tukitoimista vain tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet, jollei järjestämisluvassa toisin määrätä. Tämä on yhteydessä harjoittelukoulujen alhaisempaan kotikuntakorvauksen tasoon. 

– Oppilaiden yhdenvertaisuuden varmistamiseksi harjoittelukoulujen kotikuntakorvaus tulisi nostaa 100 prosenttiin ja tuesta säätää vastaavalla tavalla kuin muilla yksityisillä kouluilla. Vaihtoehtoisesti kunnille voisi säätää yhteistyövelvoitteen harjoittelukoulun kanssa oppilaskohtaisten tukitoimien tarjoamiseksi, Tikkinen sanoo. 

Sivista ei kannata oppilaiden testaamisen radikaalia lisäämistä 

Eduskunta käsittelee parhaillaan myös tarkastusvaliokunnan tilaamaa selvitystä, joka liittyy oppimistuloksiin, mahdollisuuksien tasa-arvoon ja rahoitukseen. Taloustieteilijöiden raportissa ehdotetaan parlamentaarista komiteatyötä oppimistuloksiin liittyvän tietoperustan vahvistamiseksi. Sivista oli aiemmin sivistysvaliokunnan kuultavana ehdotuksesta. 

Sivista katsoo, että oppimiseen liittyvän tietoperustan kehittäminen on tärkeä aloite, jolle nykyinen oppimistulosten ja koulutuksen arvioinnin järjestelmä antaa hyvän perustan. 

– Emme kannata esimerkiksi oppilaiden testaamisen radikaalia lisäämistä. Oppiminen on erittäin monimutkainen prosessi, johon vaikuttaa moni asia myös koulun ulkopuolella. Pitää varoa tekemästä yksinkertaistettuja johtopäätöksiä sellaisen datan pohjalta, joka on helpoin kerätä, Tikkinen toteaa. 

Sivista muistuttaa, että oppimistulosten heikkenemiseen ei ole osoitettavissa yhtä yksittäistä syytä, eikä se ole vain kansallinen ilmiö. 

Asian käsittely jatkuu tarkastusvaliokunnassa, jonne Sivista menee kuultavaksi pääsiäisen jälkeen. Myöhemmin keväällä tulee julki opetus- ja kulttuuriministeriön laaja työryhmäraportti oppimistulosten vahvistamiseksi. Sivistaa työryhmässä edustaa johtava asiantuntija Annakaisa Tikkinen.