Uutishuone
Peruskouluun ja ammatilliseen koulutukseen lisää yhteistyön mahdollisuuksia
Miten peruskoulu vastaa maailman muutoksiin? Miten perusopetuksen järjestämisen edellytykset varmistetaan yhteiskunnan muuttuessa? Näiden kysymysten äärellä ollaan opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämässä peruskoulun kehittämistyössä. Työryhmät, joiden työssä Sivista on ollut mukana, julkaisevat työnsä tuloksia ensi kevään aikana. Joulukuussa alkaneessa juttusarjassa kuulemme eri jäsenryhmien näkemyksiä perusopetuksesta ja sen kehittämisestä. Tässä jutussa haastattelemme Vantaan seudun steinerkoulun rehtori Jarno Paalasmaata ja Hyrian toimitusjohtajaa, johtavaa rehtori Pekka Vaittista.
Mikä on mielestäsi peruskoulun tärkein tehtävä? Miten tämän toteutuminen näyttäytyy mielestäsi tällä hetkellä?
Jarno: Peruskoulun tärkein tehtävä on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen. Perusopetuslaissakin korostetaan ihmisyyttä, eettistä kasvua ja elämän kannalta tarvittavia tietoja ja taitoja. Liitän sen moraaliseen ulottuvuuteen ja siihen, että opitaan olemaan ihmisiksi, kunnioittamaan toisia. Tämä voisi näkyä koulun arjessa vahvemminkin. Se ei ole ristiriidassa sen kanssa, etteikö pitäisi huolehtia Suomen kilpailukyvystä, mutta kasvu ihmisenä on tärkeää, etenkin kun yksilökeskeisyys lisääntyy jatkuvasti. Peruskoulun tehtävä on rakentaa itsekkyyden vastakulttuuria.
Pekka: Jarno puhui hyvin. Omasta näkökulmastani ammatillisen koulutuksen edustajana näen, että peruskoulun tärkeimpiä tehtäviä ovat oppimisvalmiuksien kuten luku-, kirjoitus- ja laskutaidon varmistaminen. Lisäksi ryhmässä toimimisen taito on täysin välttämätön, ja sen merkitys korostuu työelämässä. Digitaaliset perustaidot tulisi omaksua jo peruskoulussa, sillä ilman niitä ei opiskelu ammatillisessa koulutuksessa tule onnistumaan.
Millaisia yhteiskunnan muutosvoimia peruskoulun kehittämisessä pitäisi huomioida?
Pekka: Nostan esiin sen, että peruskoulussa arviointien tulisi olla tasavertaisia. Nyt numerot tarkoittavat eri asioita, kun peruskoulujen opettajien välillä arvioinnit samasta numerosta vaihtelevat. Tasavertaisen arvioinnin kautta voisimme tuottaa helpommin oikea-aikaista tukea ja mahdollisuuksia saavuttaa hyviä oppimistuloksia.
Jarno: Arvomaailmaan liittyvä muutos on yksilökeskeisyyden lisääntyminen. Se näkyy niin kotikasvatuksessa kuin perusopetuksessa. Muista muutosvoimista mieleen tulee myös ilmastonmuutos, luontokato ja kestävän kehityksen haasteet. Näkisin, että peruskoulun tehtävänä on antaa työkaluja vastata ilmastokriisiin ja rakentaa aitoa luontosuhdetta. Lisäksi polarisaatio ja demokratian mureneminen vaativat meitä panostamaan lähdekritiikkiin ja yhteiskunnalliseen ymmärrykseen.
Pekka: Painottaisin myös kasvatusvastuuta. Toisinaan tuntuu, että sen uskotaan olevan muualla kuin kotona. Vastuukysymykset nousevat esiin myös toisella asteella.
Millaisia yhteistyön mahdollisuuksia näet peruskoululla ja ammatillisella koulutuksella?
Jarno: Tunnen hieman huonosti nykyistä ammatillista koulutusta. Mutta voisi ajatella, että kun kehitetään peruskoulun toiminnallisuutta, niin ammatilliset oppilaitokset voisivat olla arvokkaita kumppaneita. Näen kyllä yhteistyömahdollisuuksia peruskoulun ja ammatillisen koulutuksen välillä, esimerkiksi oppimisympäristöjen laajentamisessa ja tet-jaksoissa.
Pekka: Oppimisympäristöjä voisi kyllä hyödyntää enemmän. Ammatillisen puolen laajat mahdollisuudet tarjoavat paljon erilaisia yhteistyömahdollisuuksia. Lisäksi oppimisen tuen toimissa olisi tehtävää, ne olisi hyvä suunnitella yhtenäisesti peruskoulusta toiselle asteelle siirryttäessä. Olemme myös huomanneet, että kilpailut ja tutustumiset ammatilliseen koulutukseen ovat oppilaiden parissa suosittuja.
