Kansalaisilla on oikeus lukea rahoittamansa tutkimus

Tekijänoikeuslaki on jälleen auki. Opetus- ja kulttuuriministeriön esitys lain muuttamisesta on parhaillaan lausuntokierroksella. Esitys päivittää sopimuslisensointia ja tehostaa piratismin torjuntaa, mutta sivuuttaa yhden korkeakoulujen ja tutkimuksen kannalta keskeisen kysymyksen: tutkijan oikeuden avata julkisella rahalla tehty tutkimus kaikkien luettavaksi. Kyse on niin sanotusta rinnakkaistallennusoikeudesta, joka puuttuu yhä Suomen laista.

Suurin osa tieteellisistä artikkeleista julkaistaan suurten kaupallisten tiedekustantajien kanavissa. Näin merkittävä osa julkisesti rahoitetusta tutkimuksesta jää maksumuurin taakse, vaikka veronmaksajat ovat sen jo kertaalleen kustantaneet. Arvioiden mukaan yli puolet Euroopan julkisrahoitteisesta tutkimuksesta on yhä maksumuurien takana.

Korkeakoulut maksavat tuloksista käytännössä kahdesti. Ensin julkinen rahoitus kattaa tutkimustyön, minkä jälkeen samat organisaatiot maksavat kustantajille päästäkseen lukemaan valmiit artikkelit. Lisenssimaksut ovat nousseet vuosittain samaan aikaan, kun korkeakoulujen perusrahoitus on tiukalla.

Rinnakkaistallennusoikeus antaisi tutkijalle lakiin perustuvan oikeuden tallentaa vertaisarvioitu käsikirjoitus avoimeen julkaisuarkistoon riippumatta kustannussopimuksesta. Oikeus on tutkijalle maksuton, ja se vahvistaisi tutkimusorganisaatioiden neuvotteluasemaa suhteessa kustantajiin.

Useat EU-maat, kuten Ranska ja Alankomaat, ovat jo turvanneet tämän oikeuden lainsäädännössä. Suomessa asiaa harkittiin vuoden 2023 tekijänoikeusuudistuksessa, mutta se jätettiin lopullisesta laista pois. Eduskunta kuitenkin edellytti lakia hyväksyessään, että ministeriö seuraa sääntelyn toimivuutta opetus- ja tutkimuskäytössä ja valmistelee sen perusteella tarvittavat säädösmuutokset. Tätä työtä ei ole viety loppuun. Puute näkyy nyt käytännössä: korkeakoulut ovat turvautuneet omiin esilisensointimalleihinsa, koska laki ei anna niille selkänojaa.

Avoin tutkimus ei ole vain tiedeyhteisön sisäinen kysymys. Avoimet artikkelit leviävät laajemmalle ja niihin viitataan enemmän, mikä tukee sekä uutta tutkimusta että innovaatioita. Julkisen tutkimusrahoituksen ehtona on yhä useammin tulosten avoimuus. Pohjimmiltaan kyse on sivistyksellisistä oikeuksista: kansalaisilla on oikeus lukea rahoittamansa tutkimus.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksena 8.10.2026.