» Uutiset » Kirsi Tirri: Suomessa pitäisi ymmärtää, että lahjakkaiden tukeminen hyödyttää kaikkia

Kirsi Tirri: Suomessa pitäisi ymmärtää, että lahjakkaiden tukeminen hyödyttää kaikkia

525409577

Suomalaisessa koulutukseen liittyvässä keskustelussa tuodaan esiin sitä tärkeää peruskoulun tavoitetta, että kaikilla tulee olla oikeus oppimiseen. Kasvatustieteen professori Kirsi Tirri Helsingin yliopistosta on huolissaan siitä, toteutuuko tämä myös lahjakkaiden oppilaiden kohdalla.

Mikä on nykytilanne suomalaisissa kouluissa, tuetaanko lahjakkaita lapsia ja nuoria tarpeeksi?

Vastaan kyllä ja ei. Suomalaisissa kouluissa lahjakkaiden oppilaiden tukeminen vaihtelee merkittävästi. Osa kouluista ja opettajista panostaa lahjakkuuden tukemiseen, kun taas toisissa lahjakkuudesta ei haluta puhua, eikä käyttää termiä lahjakas.  Suomessa jo sana on monille tabu, ja sen sijaan käytetään kiertoilmaisuja, kuten ”nopeasti oppiva oppilas”. Sanaan liittyvä tabu tulisi purkaa.

Yhdenvertaisuuden käsitettä ymmärretään usein väärin: osa opettajista pelkää, että lahjakkuudesta puhuminen asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan. Lisäksi lahjakkuus-sanaan liitetään myös elitismiä ja helposti ajatellaan, että lahjakkaat ovat rikkaiden ja etuoikeutettujen lapsia. Se ei pidä paikkaansa. Lahjakkaita on kaikissa yhteiskuntaluokissa.  Älyllisen puolen lisäksi pitää ottaa huomioon sosiaalinen ja luova lahjakkuus. Lahjakkaiden oppilaiden määrä on suurempi kuin usein ajatellaan, ja heidän tukemiseensa tulee kiinnittää huomiota.

Opetuksen eriyttäminen on tärkeä pedagoginen keino

Yksi keskeinen haaste on opettajien käsitys siitä, että kaikkia oppilaita tulisi opettaa samalla tavalla. Tämä ei ole pedagogisesti eikä eettisesti perusteltua. Opetussuunnitelmassa sanotaan, että opetuksen eriyttäminen on tärkeä pedagoginen keino. Suomi on sitoutunut Unescon Salamancan julistukseen inklusiivisesta koulutuksesta, jonka mukaan laadukasta opetusta tarjotaan kaikille oppilasryhmille. Tämä tarkoittaa myös lahjakkaita. Lahjakkuuden vierastaminen näkyy valitettavasti myös muissa Pohjoismaissa.

On huomionarvoista, että musiikissa ja urheilussa lahjakkuutta saa tuoda esiin, mutta koulumenestyksessä sitä usein peitellään. Lahjakkuuden ja älykkyyden juhlistaminen olisi tärkeää, ja oppilaille tulisi tarjota mahdollisuuksia kilpailla ja kehittää osaamistaan. Kilpailut ja vertaistuki ovat monille lahjakkaille nuorille merkittäviä hyvinvoinnin ja realistisen minäkuvan rakentajia.

Opettajien resurssit ja aika kohdistuvat usein heikompien oppilaiden tukemiseen, jolloin lahjakkaat jäävät vaille riittävää huomiota. Opetuksen eriyttäminen on tärkeä pedagoginen keino. Yhteistyössä, esimerkiksi tiimiopettamisen avulla, opettajat voisivat paremmin tukea lahjakkaita oppilaita. Erikoistuminen lahjakkaiden oppilaiden tukemiseen ja opettajien välinen yhteistyö ovat ratkaisevia tekijöitä.

Ajatellaanko lasten ja nuorten lahjakuutta tarpeeksi oppimisen edistämisen kannalta? Tai oppilaan hyvinvoinnin?

Suomessa korostetaan kokonaisvaltaista kasvatusta, eikä oppilaita pyritä ajamaan äärirajoille akateemisen menestyksen vuoksi, kuten esimerkiksi Etelä-Koreassa. Oppimisen edistäminen ja oppilaan hyvinvointi ovat molemmat tärkeitä, mutta ei saa olla liian varovainen vaatimusten suhteen. Lahjakkaiden oppilaiden hyvinvoinnin tukemista tarvitaan, jotta vältetään perfektionismia ja ylisuorittamista. Opettajan tulee olla herkkä huomaamaan nämä piirteet ja tukea oppilasta kokonaisvaltaisesti.

Mitä Suomessa pitäisi tehdä?

Jatkossa lahjakkuudesta tulisi keskustella avoimesti kaikilla foorumeilla. Kouluissa voisi järjestää tapahtumia ja vanhempainiltoja, joissa jaetaan tietoa lahjakkuudesta ja sen tukemisesta. Opettajat ja rehtorit tarvitsevat aiheesta lisää tietoa. Vanhemmat voisivat perustaa lahjakkaiden lasten ja nuorten vanhempainyhdistyksen, kuten muissa Pohjoismaissa on tehty. Lisäksi arvokkaita esimerkkejä ja tietoa on saatavilla kansainvälisistä verkostoista.

Mikä merkitys lahjakkuuden tukemisella on koulutusjärjestelmää ajatellen? Tai suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta?

Lahjakkuuden tukeminen on oleellisen tärkeää koko koulutusjärjestelmän ja suomalaisen osaamiseen perustuvan yhteiskunnan kannalta. Tieteellisellä ja taiteellisella lahjakkuudella löydetään ratkaisuja kriisitilanteisiin ja aikamme viheliäisiin haasteisiin. Pienenä maana meidän on erittäin tärkeää pitää kiinni lahjakkaiden tukemisesta, sillä lahjakkaat hyödyttävät koko yhteiskuntaa, meitä kaikkia. On meidän hyvinvointimme huoltovarmuutta, että meiltä löytyy lahjakaita yksilöitä.

 

Jaa

Seuraa

Lue lisää aiheesta

Ammattiopisto Luovi – onnistuneesti osakeyhtiöksi

Lue lisää...

Valtakunnallinen osaamistietovaranto​ 

Lue lisää...

Mitä työpaikoilla tulee tietää häirinnästä ja siihen puuttumisesta

Lue lisää...

Työhyvinvointia edistetään yhteistyössä ennakoivasti ja tavoitteellisesti

Lue lisää...

Valtioneuvoston selvitys: Komission tiedonanto: kilpailukykykompassi EU:lle ​ 

Lue lisää...

Hyvä olla töissä: Taideyliopisto

Lue lisää...

Hyvä olla töissä: Pilke päiväkodit

Lue lisää...

Hyvä olla töissä: Suomen Diakoniaopisto

Lue lisää...

Hyvä olla töissä: Savonia-ammattikorkeakoulu

Lue lisää...

Tari Aho: Työhyvinvoinnista huolehditaan yhdessä

Lue lisää...