Kansalliset mediakasvatuslinjaukset

Opetus- ja kulttuuriministeriölle

Asia: Kansalliset mediakasvatuslinjaukset

Viite: VN/2401/2026

Mahdolliset kommentit ja huomiot johdannosta

Sivistysala ry:n tavoitteena on, että Suomi on parhaiten koulutettujen ihmisten hyvinvoiva, avoin ja vetovoimainen maa, jossa osaamisella ja luovuudella tehdään parempaa maailmaa. Teknologinen kehitys tuo kiihtyvällä tahdilla uudenlaisia haasteita mediaympäristöön haastaen ihmisten osaamista ja kykyä arvioida erilaisia sisältöjä kriittisesti. Sivista pitää perusteltuna, että mediakasvatuslinjauksia päivitetään huomioimaan mediakasvatuksen muuttunutta toimintaympäristöä.

Sivista katsoo, että vahva luku- ja kirjoitustaito on myös medialukutaidon perusta. Tämä näkökulma olisi tärkeää huomioida linjauksissa, luontevimmin johdannossa esimerkiksi medialukutaidon käsitteen määritelmän yhteydessä. Sivista ehdottaa, että määritelmälaatikkoon lisätään myös dis- ja misinformaation käsitteet, sillä ne kytkeytyvät oleellisesti mediakasvatuksen kokonaisuuteen.

Johdannon lopuksi todetaan, että linjaukset eivät ota yksityiskohtaisesti kantaa teknologisiin ilmiöihin, kuten esimerkiksi juuri tällä hetkellä ajankohtaisiin tekoälymalleihin. Sivista ymmärtää rajauksen, mikäli sillä tarkoitetaan esimerkiksi tiettyjä palveluntarjoajia tai alustoja. Sivista katsoo, että tekoälyyn liittyvät tekijät muokkaavat mediaympäristöä niin voimakkaasti, että tekoälyä ilmiönä ei voi kokonaan ohittaa linjauksissa. Todenperäisen sisällön erottaminen tekoälyn tuottamasta tai manipuloimasta sisällöstä on jo nyt liki mahdotonta. Medialukutaidon näkökulmasta on oleellista, että ihmiset ovat tietoisia siitä, mihin tekoälymalleilla pystytään ja osaavat ottaa tämän huomioon.

Mahdolliset kommentit ja huomiot mediakasvatuksen nykytilasta

Sivista kiinnittää huomiota siihen, että nykytilan kuvaus keskittyy pitkälti mediakasvatuksen rakenteisiin ja rahoitukseen. Sivista katsoo, että linjaukset, niiden toimeenpano sekä seuranta hyötyisivät siitä, että nykytilaa avattaisiin myös mediakasvatuksen tuottaman osaamisen näkökulmasta. Kiinnostavia näkökulmia olisivat esimerkiksi medialukutaidon tilanne sekä millaisia vaikutuksia mediakasvatuksella on ollut. Mikäli näistä ei ole esimerkiksi tutkimus- tai arviointitietoa tämäkin olisi hyvä todeta mahdollisten tulevien tutkimusaiheiden kartoittamiseksi mediakasvatuksen tutkimusperustaisuuden vahvistamiseksi.

Mahdolliset kommentit ja huomiot visiosta

Visio on varsin yleisluontoinen. Ajantasaisuus on olennainen näkökulma ja vaatii jatkuvaa kehittämistä mediaympäristön muuttuessa nopeasti. Sivista pitää hyvänä, että visio huomioi kaikenikäiset ihmiset.

Mahdolliset kommentit ja huomiot tavoitteista

Tavoitteet on jaoteltu kolmeen päätavoitteeseen: toimijuuden vahvistaminen, osaamisen kehittäminen sekä kestävyyden edistäminen. Sivista pitää päätavoitteita hyvin valittuina ja ne kytkeytyvät luontevasti myös koulutuksen kehittämiseen, sillä esimerkiksi tuoreessa peruskoulun tulevaisuustyössä nousi vastaavat teemat. Sivista toteaa, että viime vuosina käyty keskustelu nuorten digilaitteiden ja sosiaalisen median käytön rajoittamisesta voi näyttäytyä näiden tavoitteiden toteutumisen kannalta ristiriitaisena.

Mahdolliset kommentit ja huomiot toimenpiteistä

Toimenpiteissä ehdotetaan mediakasvatustehtävien johtamisvastuun selkiyttämistä kunnissa muun muassa kartoittamalla mediakasvatuksen avainhenkilöitä sekä luomalla valtakunnallinen yhteyshenkilöverkosto. Sivista toteaa, että koulutusjärjestelmällä on keskeinen rooli mediakasvatuksen toteutuksessa. Mahdollisten verkostojen kokoamisessa on tärkeää huomioida kuntien rinnalla myös yksityiset koulutuksen järjestäjät.

Osaamisen kehittämisen osiossa ehdotetaan vahvistettavaksi medialukutaidon asemaa opetuksessa. Sivista huomauttaa, että eri koulutusmuotojen opetussuunnitelman perusteisiin mediakasvatuksen teemoja on jo sisällytetty eri tavoin. Linjauksissa olisi hyvä huomioida tämä ja varmistaa muutenkin, että mediakasvatusta edistetään osana muuta koulutuksen kehittämistä, ei erillisenä toimintona. Viime vuosina perusteita on kehitetty pirstaleisesti. Sivista edellyttää, että mahdolliset tulevat muutokset tehdään koordinoidusti yhdellä kertaa. Perusteiden päivitys edellyttää aina myös paikallista opetussuunnitelmatyötä.

Osaamisen kehittämisen mahdollisuuksien varmistamiseksi toimenpiteissä olisi hyvä ottaa kantaa myös tekijänoikeuteen liittyviin kehittämistarpeisiin. Sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseksi erilaisten digitaalisten aineistojen opetus- ja tutkimuskäytön tulisi olla nykyistä sallivampaa. Tämä tulee ottaa huomioon tekijänoikeuslain uudistamisessa.

Sivista toteaa, että toimenpiteet ovat sinänsä kannatettavat. Niihin liittyy runsaasti erilaista verkostoyhteistyötä, uusien sisältöjen tuottamista erilaisten kohderyhmien tarpeisiin sekä tutkimusta ja koulutusta. Näiden eteneminen edellyttää kuitenkin riittävää resursointia.

Mahdolliset kommentit ja huomiot toimeenpanosta ja seurannasta

Mediakasvatukseen liittyvät toimijat on kuvattu hyvin monipuolisesti. Yksityiset sivistysalan toimijat (muun muassa varhaiskasvatuksen tuottajat, perus- ja toisen asteen opetuksen ja koulutuksen järjestäjät, taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjät) olisi hyvä mainita eksplisiittisesti toimijoina. Sivista pohtii jäävätkö toimijat irralliseksi, jos niitä ei selkeästi kytketä eri toimenpiteiden edistämiseen. Vähintään keskeisimmät vastuutoimijat olisi mahdollisesti hyvä määritellä toimenpidekohtaisesti.

Helsingissä 26.2.2026

Sivistysala ry

Heikki Kuutti Uusitalo, johtaja, politiikka ja vaikuttaminen

Lisätietoja: Annakaisa Tikkinen, johtava asiantuntija, politiikka ja vaikuttaminen, annakaisa.tikkinen@sivista.fi, puh. +358403566082

Sivistysala tekee sinnikästä työtä koulutuksen, osaamisen ja luovuuden puolesta. Sivista edustaa yli 450:a yksityistä sivistysalan työnantajaa. Jäsentemme palveluksessa on noin 70 000 alan ammattilaista. Olemme Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsen.