Uutishuone
Sivista julkisen talouden suunnitelmasta: Koulutussäästöt eivät sovi yhteen kasvun tavoittelun ja osaamistason noston tavoitteiden kanssa
Koulutus ja osaaminen ovat ratkaisevassa asemassa talouskasvun, yritysten kilpailukyvyn ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Hallitus teki puoliväliriihessä uusia säästöjä koulutuksesta. Ne eivät sovi yhteen talouskasvun tavoittelun ja koulutustason nostamisen tavoitteen kanssa, arvioi Sivistysala ry (Sivista).
Hallitus on alleviivannut viestinnässään kasvun merkitystä. Sivista painottaa, että kasvun saavuttamisessa koulutuksella ja osaamisella on ratkaiseva merkitys. Yritykset menestyvät kilpailussa ja synnyttävät taloudellista kasvua osaamisella.
– Osaavat ihmiset työskentelevät tehokkaammin kaikilla sektoreilla, mikä johtaa korkeampaan työn tuottavuuteen ja talouskasvuun. Koulutettuja ihmisiä tarvitaan myös uusien tuotteiden, palvelujen ja teknologioiden kehittämiseen, sanoo Sivistan politiikan ja vaikuttamisen johtaja Heikki Kuutti Uusitalo.
Sivista oli tiistaina 6. toukokuuta sivistysvaliokunnan kuultavana julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029.
Korkeakoulutukseen leikkauksia ja lisäyksiä – saldo jää miinukselle
Opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahat ovat kehyskaudella keskimäärin noin 8,7 miljardia euroa. Kuntien rahoitus mukaan laskettuna kokonaisrahoitus koulutukseen on Suomessa noin 12 miljardia euroa.
Hallituksen puoliväliriihessä ilmoitettiin leikkauksista korkeakoulutukseen. Koulutuksesta säästäminen ei sovi yhteen osaamis- ja koulutustason nostamisen tavoitteen kanssa, Sivista toteaa.
Säästöjen ohella ilmoitettiin myös lisäyksistä. Hallitus kertoi kohdistavansa 100 miljoonaa euroa korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen. Sivista kritisoi ajatusta, että pysyviä lisäyksiä tehtäisiin määräaikaisella rahoituksella.
– Korkeakoulutusta koskee kasvutavoite, jonka mukaan 50 prosentin nuorista pitäisi suorittaa korkeakoulututkinto. Tämä edellyttää korkeakoulujen kapasiteetin kasvattamista, eli pysyviä sijoituksia henkilöstöön, osaamiseen, tiloihin ja laitteisiin. Määräaikaisilla rahoilla tämä ei onnistu, Uusitalo painottaa.
Sivista pitää puolestaan erittäin hyvänä, että parlamentaarisesti sovitut tutkimus- ja kehitysrahoituksen merkittävät lisäykset toteutuvat säästöpaineista huolimatta.
– Rahoitusta kohdennetaan ensimmäistä kertaa suoraan myös korkeakoulujen perusrahoituksen. Tämä on periaatteellisesti erinomainen ja erittäin merkittävä päätös. Valitettavasti muut korkeakouluihin tehdyt leikkaukset heikentävät T&K-toiminnan uuden rahoituksen vaikuttavuutta. Kokonaisuutena saldo jää miinukselle, Uusitalo sanoo.
Kuntien valtionosuussäästöt osuvat varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen
Julkisen talouden suunnitelmassa esitetään 75 miljoonan euron säästöä kuntien valtionosuuksiin, mikä on huolestuttavaa erityisesti kasvatus- ja koulutustehtävien osalta.
– Yksityisessä varhaiskasvatuksessa palvelusetelien riittämättömät arvot sekä indeksikorotusten jäädytykset ovat olleet haasteena tänäkin keväänä. Valmisteilla olevassa palvelusetelilaissa on vielä korjattavaa, Uusitalo painottaa.
Varhaiskasvatuksen täydennyskoulutusmalliin osoitetaan jatkossakin 6 miljoonaa euroa yhteistyössä C6-kaupunkien kanssa. Rahalla koulutetaan kunnallisten päiväkotien henkilöstöä. Sivista toivoo, että myös yksityiset päiväkodit voisivat hyödyntää samaa rahoitusta.
Lue Sivistan lausunto Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029.
