Suomalaiset käytännöt kiinnostavat Euroopassa – EFEE:n hankkeessa etsittiin keinoja hybridiurien luomiseen korkeakoulujen ja yritysten välillä

Korkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö on avain osaamisen kehittämiseen ja innovaatiotoiminnan tehostamiseen. HigherED4Industry on The European Federation of Education Employers EFEE:n hanke, jossa on pohdittu keinoja hybridityöurien kehittämiseen korkeakoulujen ja yrityskentän välille Euroopassa. Sivista on EFEE:n jäsen ja mukana keskusjärjestön toiminnassa eri tavoin. 

– Tämä EFEE:n hanke tuli sopivaan kohtaan, sillä juuri nyt Suomessakin pyritään lisäämään yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä, muun muassa tohtoripilotti-hankkeessa ja Business Finlandin T&K-rahoitusinstrumenteilla, kertoo Sivistan asiantuntija Paula Tuovinen, joka edusti Sivistaa HigherED4Industry -hankkeessa. 

Hankkeessa keskityttiin edistämään polkuja yritysten huippuasiantuntijoiden siirtymiselle korkeakouluihin ja päin vastoin. On tärkeää, että asiantuntijat pääsevät tuomaan yritysten ajankohtaista osaamista yliopistoihin ja välittämään korkeakouluille tietoa tutkimustarpeistaan. Korkeakoulujen perustutkimuksesta taas kypsyy ideoita, joista yritykset saavat syötteitä innovaatioihin ja tuotekehitykseen. Hybridityöurat voisivat siten hedelmöittää sekä yrityksiä että yliopistoja. 

Tavoitteena oli poistaa esteitä, jotka hankaloittavat osaamisen tuomista yritysmaailmasta korkeakouluihin, sillä monissa hankkeen osallistujamaissa korkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö hakee vielä muotoaan. 

Aalto-yliopiston isännöimässä HigherED4Industry -workshopissa Helsingissä huhtikuussa 2025 esiteltiin muun muassa yliopistojemme työelämäprofessori -käytäntöä, jossa pitkään työmarkkinoilla toiminut asiantuntija, esimerkiksi johtaja, palkataan määräajaksi yliopiston palkkalistoille tuomaan ajankohtaista osaamista korkeakouluun. Aalto-yliopisto on toiminut tässä pitkään pioneerina. 

– Työelämäprofessori-käytäntö oli hyvä esimerkki jo toimivista käytännöistä. Muutenkin Aalto-yliopiston yhteistyötä yritysten kanssa selvästi ihasteltiin, Tuovinen sanoo. 

Hankkeessa muodostetut toiminta- ja politiikkasuositukset on koottu yhteen raporttiin. Suosituksissa mainitaan muun muassa tarve vahvistaa korkeakoulujen autonomiaa joustavoittamalla kansallista lainsäädäntöä, jotta esimerkiksi soveltuvia nimikkeitä voitaisiin ottaa käyttöön yritysten korkean tason asiantuntijoita rekrytoidessa. Suosituksissa ehdotetaan myös asiantuntijoiden liikkuvuus- ja residenssiohjelmien kehittämistä.  

– Suomessa asiat ovat jo hyvällä mallilla verrattuna moniin Euroopan unionin jäsenmaihin ja etenkin niihin, jotka vasta pyrkivät unionin jäseneksi. Suomessa ammattikorkeakoulujen tehtäviin kuuluu jo lähtökohtaisesti yhteistyö alueiden yritysten kanssa ja yliopistoissakin yritysyhteistyö on arkipäivää, Tuovinen toteaa.