Uutishuone
Töissä Sivistassa: Esittelyssä viestintäharjoittelija Marcela Díaz
Sivistan uusi viestintäharjoittelija Marcela Díaz kertoo, kuinka hän päätyi opiskelemaan Suomeen, ja mitä hän haluaa oppia harjoittelunsa aikana.
Kerro itsestäsi ja työharjoittelustasi. Mitä kaikkea harjoitteluusi kuuluu?
Nimeni on Marcela Díaz. Olen 24-vuotias ja kotoisin Hondurasista. Kasvoin Santa Rosa de Copán kaupungissa, joka sijaitsee 400 kilometrin päässä pääkaupunki Tegucigalpasta länteen. Aloitin opintoni Helsingin yliopistossa viime syksynä.
Olen tämän syksyn viestintäharjoittelijana Sivistassa ja tulen työskentelemään englanninkielisen sisällön, erityisesti videosisällön, tuottamisen parissa muiden viestintätehtävien ohella.
Mitä olet opiskellut ja missä?
Kävin peruskoulun ja lukion kotikaupungissani. Tämän jälkeen muutin pääkaupunkiin opiskelemaan diplomatiaa yliopistoon. Mutta sitten tuli COVID, ja muutin takaisin kotiin vuonna 2020. Opiskelin siitä lähtien verkossa ja sain kandidaatin tutkintoni valmiiksi joulukuussa 2022, jonka jälkeen pääsin töihin YK:n alaiseen the International Organisation for Migrations -järjestöön viestintäosastolle. Aloitin harjoittelijana ja etenin vähitellen vakituiseksi työntekijäksi.
Halusin jatkaa maisterin opintoihin, joten hain eri ohjelmiin Euroopassa ja pääsin lopulta opiskelemaan Helsingin yliopistoon globaalin politiikan ja viestinnän ohjelmaan. Olen erittäin kiitollinen siitä, että minut hyväksyttiin opiskelemaan Helsingin yliopistoon. Veljeni asuu ja työskentelee Turussa, joten tunnen, että minulla on tukiverkko, vaikka olenkin kaukana kotoa.
Mitä toivot saavasi irti harjoittelusta?
Odotan innolla, että pääsen oppimaan lisää suomalaisesta työelämästä ja koulutusjärjestelmästä. Minulla on työkokemusta Hondurasista, joten on mielenkiintoista nähdä, mitä eroja ja yhtäläisyyksiä työkulttuurien välillä on. Haluan myös kehittää taitojani englanninkielisen sisällön tuottamisessa ja tietysti tutustua kaikkiin sivistalaisiin!
Mitä harrastat?
Tykkään treenata kuntosalilla ja kuunnella musiikkia. Pidän erityisesti K-popista ja reggaetonista, mutta kuuntelen kaikenlaista musiikkia aina 60-luvulta nykypäivään.
Mikä on mottosi?
Sopeutuminen ja oppiminen ovat avain. Kotona tiesin kaiken paikallisesta kulttuurista ja siitä, miten asiat toimivat, mutta nyt kaikki on uutta ja erilaista. On kuitenkin täysin okei olla tietämätön, tehdä virheitä ja nähdä vaivaa oppimisen eteen. Minun ei tarvitse olla täydellinen.
